Eduskuntavaaliehdokkaan kynästä, Jussi Wihonen

Miten käy Pohjois-Karjalan kylien SOTE-uudistuksessa?

Joensuun kaupunginhallitus päättää 15.9 Kuntasitoumuksen antamisesta Pohjois-Karjalan maakunnallisen sote-palvelutuotantomallin selvityshankkeeseen. Hankkeen budjetti on 1.200.000€.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Isoin asia lienee, että uuden lain myötä, järjestämisvastuu, otetaan itsenäisiltä kunnilta pois. Siis kun kuntien menoista 60-70% aiheutuu juuri sotemenoista, aiheellinen kysymys lienee, mihin kuntia enää tarvitaan? Eli hyvän asian varjolla, tehdään kunnista merkityksettömiä. Kunta verottaa, palvelun tuottaja, tässä mallissa kuntayhtymä tuottaa palvelut ja tilaaja eli Erva-alue (miljoonapiiri) maksaa tuottajalle kapitaatiomallin mukaan.

Pyrkimys lienee, saada jonkinlainen perälauta, alati kasvaville terveydenhoitomenoille. Mutta enempi on kysymyksiä, kuin vastauksia, toki eihän itse lakiakaan ole vielä edes olemassa, se on valmistelussa.

Kun on itse leipänsä tienannut kohta kolmekymmentä vuotta: Asiakkaiden tarpeesta, joutuu kysymään: Miten tämä ottaa huomioon asukkaiden tarpeet? Tuskin mitenkään! Helppo on juhlapuheissa luvata, samanarvoista kohtelua kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Mutta Pohjois-Karjala on harvaan asuttua ja etäisyydet pitkiä. Meillä kun on yksi, todella hyvä ja laadukas Tikkamäen sairaala, keskittämiskehitys jatkunee. Sinne. On aivan selvää, että että pienien pitäjien vähälukuisen väestön, huonokuntoisian terveyskeskuksia, ei tulla jatkossa enää korjamaan saati ylläpitämään, vaan: ne ajetaan alas. Tämäkö on kehitystä? Ennen oli kunnan oma, terveysasema, ehkä jopa sairaala, kohta on useiden kuntien yhteinen, vaikkapa niin, että  etelässä ja pohjoisessa yksi, idässä ja lännessä tuskin?

Useimmat kunnat, joutuvat tässä nurkaan ajettuina, pakkoraossa, päättämään, osallistumisesta yhteiseen sote-hankkeeseen. Samalla se tarkoittaa, myös palvelujen tuottamisen osalta, päätösvallan karkaamista, omasta kunnasta, kuntayhtymään. Kuntayhtymähän on itsehallintoalueensa, jossa vallitsee näennäisdemokratia, kuten vaikka hallintoneuvostoissa. On ylin päättävä elin, joka ei oikeasti päätä mistään, vaan kokoontuu muutamia kertoja vuodessa, lounaan merkeissä. Päätökset tekee toimiva johto, joita on varmuudella riittävästi, siis niitä johtajia. Hallinto kasvaa, ja kulut.

On helppo olettaa, että alkuun, uusi kokonaisuus, muodostetaan niin: että mikään ei muuta. Kaikki nykyiset palvelut ja palvelupisteet jatkaa entisellään. Silloin on helppo saada hyväksyntä, uudelle sote-tuotantokuntayhtymälle. Mutta mikä uudistus se sellainen on, jos mikään ei muutu? Torso. Olen kyllä ehdottomasti uudistuksen kannattaja, mutta sen mielellään näkisin, kuinka nämä palvelut paranevet tarvitsijan kannalta? Siis Asiakkaan saamat palvelut? Tästä kun jää väkisin se maku, että sote-malli (organisatio) on kaiken keskiössä ja asiakas jää ulkopuolelle.
Jussi Wihonen
Joensuu
15.09.2014