Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri ry:n hallitus järjestäytyi 21.1.2024 pidetyssä kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa syyskokouksen aikaisemmin valitsema Mika Purmonen Ilomantsista ja varapuheenjohtajiksi valittiin:

1 vpj. Eero Bogdanoff, Joensuusta

2 vpj. Jarkko Lampinen, Kiteeltä

3 vpj. Heidi Wilska, Juuasta

Piirisihteeriksi ja taloudenhoitajaksi valittiin:

Esa Härkönen, Joensuusta

(kuvassa: Heidi Wilska, Eero Bogdanoff, Mika Purmonen, Jarkko Lampinen ja Esa Härkönen)

Perussuomalaiset on vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, Savo-Karjalan vaalipiirin suosituin puolue 20% kannatuksella ja 44884 äänen kokonaispotilla.

Valituksi Savo-Karjalan vaalipiirin alueelta Perussuomalaisista tulivat Sanna Antikainen (7697 ääntä), Minna Reijonen (6663 ääntä) ja Timo Vornanen (6479 ääntä)

Pohjois-Karjalan piirin vaalivalvojaisissa piirin puheenjohtaja Mika Purmonen, ehdokas Outi Mara, ehdokas Sanna Antikainen, ehdokas Timo Vornanen ja piirisihteeri Esa Härkönen.”

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri ry:n hallitus järjestäytyi 15.1.2023 pidetyssä kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa syyskokouksen aikaisemmin valitsema Mika Purmonen Ilomantsista ja varapuheenjohtajiksi valittiin:

1 vpj. Eero Bogdanoff, Joensuusta

2 vpj. Klaus Lundholm, Kiteeltä

3 vpj. Sanna Niiranen, Kontiolahdelta

Piirisihteeriksi ja taloudenhoitajaksi valittiin:

Esa Härkönen, Joensuusta

(kuvassa: Klaus Lundholm, Esa Härkönen, Mika Purmonen ja Eero Bogdanoff)

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri ry kokoontui Kontiolahdella pidettyyn syyskokoukseen sunnuntaina 4.12 jossa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokous asiat, sekä esiteltiin piirin valitsemia eduskuntavaaliehdokkaita.

Piirihallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti:

Mika Purmonen, Ilomantsi

Piirihallituksen jäseniksi valittiin yksimielisesti:

Leo Koponen (Heinävesi), Olli Puhakka (Ilomantsi), Eero Bogdanoff (Joensuu), Jaakko Leppänen (Joensuu), Timo Vornanen (Joensuu), Esa Härkönen (Joensuu), Heidi Wilska (Juuka), Osmo Pirhonen (Kitee), Klaus Lundholm (Kitee), Sanna Niiranen (Kontiolahti), Mika Hiltunen (Kontiolahti), Keijo Porkka (Lieksa), Arttu Pyykkö (Lieksa), Toni Mehto (Liperi), Rosa Härkönen (Liperi), Ville Sutinen (Nurmes), Seppo Myllynen (Outokumpu), Sami Mattsson (Polvijärvi), Seppo Turunen (Rääkkylä)

Piirin valitsemista eduskuntavaaliehdokkaista paikalla esittäytymässä olivat:

Sanna Antikainen, Outokumpu

Mika Hiltunen, Kontiolahti

Outi Mara, Joensuu

Outi Peltola, Kuopio

Timo Vornanen, Joensuu

hdrpl

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirihallitus täydensi ek-vaaliehdokkaiden listaa

Piirihallitus päätti kokouksessaan valita eduskuntavaaliehdokkaaksi Psykiatrian Apulaisylilääkäri Outi Peltolan, Kuopiosta

Aikaisemmin valittuja ehdokkaita ovat:

Antikainen Sanna, Outokumpu

Hiltunen Mika, Kontiolahti

Mara Outi, Joensuu

Määttä Henry, Nurmes

Vornanen Timo, Joensuu

Wihonen Jussi, Joensuu

Kevätkokous ottaa kantaa räjähdysmäisesti kallistuneisiin polttoaineiden ja energian hintoihin, jotka köyhistää pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maakunnan asukkaita, yrittäjiä ja yrityksiä. Kevätkokous paheksui Marinin hallituksen haluttomuutta ryhtyä polttoaineiden verotuksen huojennuksiin.

Puoluejohdon terveiset toi Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen, joka myös toi puolueen muistamisen todella pitkää kunnallispoliittista uraa edelleen tekevälle kiteeläiselle Jaakko Uuksulaiselle.

Kevätkokous valitsi eduskuntavaaliehdokkaita ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Valituksi nyt tulivat:

Antikainen Sanna, Outokumpu

Mara Outi, Joensuu

Määttä Henry, Nurmes

Vornanen Timo, Joensuu

Wihonen Jussi, Joensuu

Ehdokaslistaa täydennetään myöhemmin kuluvan vuoden aikana.

Kuvassa vasta valittuja eduskuntavaaliehdokkaita ja puoluesihteeri. Vasemmalta lukien: Sanna Antikainen, Timo Vornanen, Arto Luukkanen ja Jussi Wihonen (kuvasta puuttuvat valitut eduskuntavaaliehdokkaat Outi Mara ja Henry Määttä).

Pohjois-Karjalan perussuomalaisten piiri ry:n syyskokouksessa Kontiolahdella 16.10.2021 valittiin:

puheenjohtajaksi
Mika Purmosen Ilomantsista vuodelle 2022.

Piirin hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet vuodelle 2022:

Leo Koponen, Heinävesi
Olli Puhakka, Ilomantsi
Outi Mara, Joensuu
Jaakko Leppänen, Joensuu
Timo Vornanen, Joensuu
Eero Bogdanoff, Joensuu
Heidi Wilska, Juuka
Klaus Lundholm, Kitee
Osmo Pirhonen, Kitee
Mika Hiltunen, Kontiolahti
Sanna Niiranen, Kontiolahti
Esa Räty, Lieksa
Keijo Porkka, Lieksa
Susanna Karvinen-Kyllönen, Liperi
Toni Mehto, Liperi
Ville Sutinen, Nurmes
Pasi Ratilainen, Outokumpu
Seppo Laasonen, Polvijärvi
Timo Paakkunainen, Rääkkylä
Ritva Simonen, Tohmajärvi

Kiteeläinen Marko Koskinen jatkaa perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana ensi vuoden. Hänet valittiin tehtävään Pohjois-Karjalan piirin yhdistetyn kevät- ja syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä Juuassa 14.11.2020.

Piirihallituksen varsinaisiksi jäseniksi ensi vuodeksi 2021 valittiin Ilomantsista Mika Purmonen, Joensuusta Eero Bogdanoff, Kari Surakka, Outi Mara ja Esa Härkönen, Juuasta Reijo Willman, Kiteeltä Klaus Lundholm ja Osmo Pirhonen, Kontiolahdelta Mika Hiltunen ja Sanna Niiranen, Lieksasta Matti Ruokolainen ja Esa Räty, Liperistä Tiina Tikka ja Susanna Karvinen-Kyllönen, Nurmeksesta Ville Sutinen, Outokummusta Paavo Lehikoinen, Polvijärveltä Jarno Kuningas, Rääkkylästä Timo Paakkunainen ja Tohmajärveltä Esa Hannonen.

Pohjois-Karjalan Perussuomalaisten yhdistetty kevät- ja syyskokous Juuassa Ravintola Karkussa lauantaina 14.11.2020 klo 13:00.

Kokouksen koollekutsuja piirin hallitus.

Ennen kokousta PS:n telttatapahtuma Juuan kylällä K-Market Pielisherkun pihassa alkaen klo 10:30. Tervetuloa juttusille!

Kiinassa käynnistyi viime vuoden lopulla uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita.

Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin vain lieviä oireita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa tilannetta ja päivittää tiedot koronaviruksen esiintymisestä sekä ohjeista tartuntojen torjumiseksi. Lue lisää THL:n verkkosivuilta.

Perussuomalaiset seuraa tilannetta aktiivisesti

Perussuomalaiset ovat jo 12.3. antamassaan tiedotteessa linjanneet, että viruksen leviämisen rajoittaminen tai hidastaminen on tärkeää, sillä jokainen tapahtumatta jäävä tartunta vapauttaa terveydenhoidon resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Tästä syystä kaikkien on syytä välttää tulevien viikkojen aikana tarpeettomia riskejä ja siten suojata paitsi itseään, ja myös läheisiään sekä siten koko yhteiskuntaa.

Tilanteesta johtuen Perussuomalaisten yleisötapahtumat, koulutukset ja kokoukset on peruttu 13.4. saakka, jonka jälkeen etenemme tilanteen edellyttämällä tavalla.

Piirien ja yhdistysten kevätkokoukset siirtyvät syksylle

Piirien ja yhdistysten toimijat ovat eläneet viime päivät epävarmuudessa sen suhteen, milloin yhdistysten sääntömääräiset kevätkokoukset on mahdollista pitää.

Valtioneuvoston linjaukset rajoittavat yli 10 hengen ryhmien kokoontumista 13.4. saakka mutta on todennäköistä, että poikkeustila tulee jatkumaan useita kuukausia.

Tämän vuoksi puolue linjaa, että piirien ja yhdistysten kevätkokoukset siirretään käsillä olevan epidemiatilanteen vuoksi järjestettäväksi myöhempänä ajankohtana esimerkiksi syyskokousten yhteydessä. Mikäli kokoontumisten rajoittaminen muuttuu, niin asiaan reagoidaan ja siitä tiedotetaan järjestökenttää.

Lisäksi tulevan Perussuomalainen-lehden tapahtumakalenteria ei julkaista, koska on todennäköistä, että julkisten tapahtumien kielto jatkuu vielä lähikuukaudet.

Myös kesäkuun alulle suunnitellun puolueneuvoston kokouksen siirtoa valmistellaan ja uudesta ajankohdasta tiedotetaan heti kun asiasta on päätetty lähipäivinä.

Koronaviruksen varotoimet näkyvät myös PS:n eduskuntaryhmässä

Tällä hetkellä eduskunnasta on sairauslomalla kaikkiaan 18 edustajaa, joista viisi on perussuomalaisia kansanedustajia (IL).

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on heistä yksi ja hän muistuttaa tilanteen vakavuudesta sekä meidän kaikkien yhteistoiminnan tärkeydestä Facebook-sivullaan julkaisemassaan viestissä.

Lue Jussin koko viesti tästä linkistä >>

Edustajia on ohjeistettu olemaan yhteydessä työterveyshuoltoon minkä tahansa tartuntataudin tai oireen vuoksi. Eduskunnassa ei toistaiseksi ole todettu ainuttakaan koronavirustartuntaa, mutta eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan ei ole pois suljettu, etteikö joku olisi voinut sellaisen saada (IL).

Perussuomalaisten puoluetoimisto

Simo Grönroos
Puoluesihteeri

TIEDOTE 12.3.20

Perussuomalaiset peruuttavat yleisötilaisuutensa maaliskuussa

Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti eilen, että koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi. On mahdollista, että tartuntojen määrä kasvaa lähiaikoina voimakkaasti myös Suomessa.

Yhteiskunta ei voi pysähtyä epidemian vuoksi. Ihmisten on käytävä kaupassa, samoin töissä ja koulussa, kunnes viranomaiset toisin ohjeistavat. On kuitenkin tärkeää, että viruksen leviämistä rajoitetaan tai ainakin hidastetaan. Jokainen tapahtumatta jäävä tartunta vapauttaa terveydenhoidon resursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Kaikkien on syytä välttää tulevien viikkojen aikana tarpeettomia riskejä ja siten suojata paitsi itseään myös läheisiään ja koko yhteiskuntaa.

Tästä johtuen Perussuomalainen puolue ja Perussuomalainen eduskuntaryhmä peruuttavat kaikki yleisötapahtumansa tästä päivästä alkaen maaliskuun loppuun asti. Sen jälkeen etenemme tilanteen edellyttämällä tavalla.

Jussi Halla-aho, puolueen puheenjohtaja

Ville Tavio, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Simo Grönroos, puoluesihteeri

Piirihallituksen järjestäytymiskokous 25.1.2020

Henkilövalinnat olivat seuraavat:
1. varapuheenjohtaja Mika Purmonen, Ilomantsi
2. varapuheenjohtaja Outi Mara, Joensuu
3. varapuheenjohtaja Ville Sutinen, Nurmes

piirisihteeriksi valittiin Tiina Tikka, Liperi
taloudenhoitajaksi valittiin Kari Surakka, Joensuu

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa valittiin 23.11.2019 puheenjohtajaksi vuodelle 2020 Marko Koskinen.

Päivitämme muut hallituksen jäsenet lähiaikoina piirin sivuille.

Piirihallitus on valinnut loput eduskuntavaaliehdokkaat kokouksessaan 27.10. Valituiksi tulivat: Outi Mara ja Osmo Kokko. Sanomalehti Karjalaisen uutinen aiheesta täällä.

Joensuussa ei opeteta tänne otettaville Syyrian kiintiöpakolaisille Suomea. Valtuustoryhmämme esitti, että integroitumista yhteiskuntaan voisi kielen oppiminen merkittävästi parantaa. Mahdollistaa. Joensuussa kun harva osaa arabiaa. Asia tulee esille loppuvuonna päivitettävässä kotouttamisohjelmassa. Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalainen 26.9.18 B5

Suuri Tuntematon, Herra – kädelläsi. virsi 517

The Perzut: Huomenta Suomi, Poing, Poing, Poing

The Perzut: Sukset ja bändin esittely.

Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille; erityisesti Mika Hiltunen, Sampsa Jääskeläine ja Juho Eerola

Outokummun perussuomalaiset jätti maanantainan valtuustoaloitteen kouulurauha-asiamiehen nimittämisestä Outokumpuun. Asiamies palvelisia koko Outokummun koululaitosta.

– Koulukiusaaminen on vakava ongelma monissa kouluissa ja oppilaitoksissa eikä Outokumpukaan ole välttynyt siltä. Kiusaaminen haittaa oppimista ja heijastuu kielteisesti kouluyhteisön lisäksi koteihin ja koko yhteiskuntaan. Moni kärsii kiusaamisen jäljistä koko loppuelämänsä, aloittetta perustellaan. Sanomalehti Karjalainen 27.8

Lännen Media on uutisoinut tänään, että sote- ja maakuntauudistuksen viivästyminen vaikeuttaa valmistautumista jopa 100 000 turvapaikanhakijan vastaanottamiseen ja majoittamiseen. Perussuomalaiset pitävät käsittämättömänä, että edes vuoden 2015 kokemukset eivät ole avanneet hallituksen ja sen valvonnassa toimivien virkamiesten silmiä siirtolaisongelman luonteelle.

Siirtolaispaine kolmannesta maailmasta Eurooppaan ja Suomeen liittyy väestöräjähdykseen Afrikassa ja Lähi-idässä. Tämä merkitsee sitä, että tulijoita riittää niin kauan kuin heitä otetaan vastaan. Monissa Euroopan maissa tämä on ymmärretty Suomea paremmin, ja niissä on ryhdytty toimiin rajavalvonnan parantamiseksi ja maahantulosääntöjen kiristämiseksi.

Edes kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä ei pystytä tehokkaasti poistamaan maasta. Maahan jääneiden työllistyminen on äärimmäisen heikkoa, mikä kasvattaa toimeentulotukimenoja, ja he syyllistyvät suhteettoman usein väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. Myös terrorismin riski kasvaa, kuten Turun tapaus vuonna 2017 osoitti.

Syksyllä 2015 pääministeri Sipilä esitti tiedotusvälineissä avoimen kutsun tulijoille, ja hallitus seisoi tumput suorana, kun rajan yli käveli yli 30 000 pääasiassa irakilaista nuorta miestä. Vastaanottopalveluja tuottavat yritykset rikastuivat, mutta veronmaksajalle hallituksen kyvyttömyys ja sinisilmäisyys aiheutti miljardiluokan laskun, jota maksetaan vielä pitkään.

Kansainvaellusten ja turvapaikkaturismin salliminen ei ratkaise maailman ongelmia, mutta se aiheuttaa huomattavaa ja peruuttamatonta taloudellista ja sosiaalista tuhoa vastaanottaville maille kuten Suomelle. Julkisen vallan tulee kantaa vastuuta ennen kaikkea suomalaisista ja heidän turvallisuudestaan. Kun seuraava siirtolaisaalto saapuu maamme rajoille, tulijoita ei pidä ryhtyä majoittamaan, vaan heidät on pysäytettävä rajalla.

Jussi Halla-aho
Puheenjohtaja (ps.)

Paikallinen sanomalehti Itä-Savo uutisoi tapahtumasta: “Maahanmuutto puhuttaa Savonlinnassakin.”

Jussi puhe on katsottavissa kokonaan tästä. Kesto 11.23. Sampsa haastattelee Jussia Välimerenpakolaistulvasta ja meritaxeista.

Turvallisuuden takaamiseksi voitaisiin perustaa koko maata palvelevat palautuskeskukset Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan, mistä matka jatkuisi Rissalan ja Onttolan kautta edelleen EU:n toivomalla tavalla unionin ulkopuolelle. Suomi ja Savo voisi olla edelläkävijöitä ja esittää niin maan hallitukselle kuin EU:lle pilottihanketta ja mahdollisesti saada EU-rahoitusta hankkeelle. Maakuntien tulee olla myös itse aktiivisia eikä odottaa kaikkea valmiina. Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalainen 29.6 B 4. ja Savon Sanomat 15.6

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ottaa kantaa osayleiskaavaan, mm. puistoihin rakentamiseen, palveluihin ja rantaraittiin. Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 29.5.2018 B4

Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 26.5 B4.

Valtuustoaloite.
Kosteikolla Kiteenjärven tulevaisuus paremmaksi.

Sanna Antikainen ihmettelee, minne SOTE-lainsäädännöstä unohtui ns. päihdeäidit? Päihdeäitejä koskevasta ns. pakkohoitolainsäädännöstä on kiistelty kohta vuosikymmen. Sikiöaikainen alkoholialtistus on tällä hetkellä yksi yleisimmistä kehitysvammaisuuden syistä länsimaissa. Norjassa laki on toiminut hyvin ja kokemukset myönteisiä. Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 04.05.18 B4

Joensuulaisvaltuutettu Jussi Wihonen, esittää että:

Kaupunki järjestäisi tilapäisiä pysäköintipaikkoja keskustaan, kesäsesongin ajaksi, niin ettei torinparkin rakennustöistä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, yrittäjille ja turisteille. Ydinkeskustasta löytyisi tilapäisiä ratkaisuja helpottamaan huutavaa pulaa, mikäli yrittäjäystävällisiä halutaan olla, se pitää osoittaa myös käytännössä. Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 20.4 B4.

Piiri valitsi ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat:

– Sanna Antikainen, Outokumpu

– Mika Hiltunen, Kontiolahti

– Marko Koskinen, Kitee ja

– Jussi Wihonen, Joensuu

Valinnat tehtiin piirin kevätkokouksessa Kiteellä 14.4.18 Pajarinhovissa.

Pohjois-Karjalan perussuomalaiset teki sittemmin virallisen kannanoton, jossa ehdotetaan turvapaikanhakijoiden vierailujen kieltämistä. Kannanoton mukaan pakolaisstatuksen saaneet, opiskelijat sekä työperäiset maahanmuuttajat voivat olla osa koulujen ja päiväkotien kansainvälisyyskasvatusta, mutta turvapaikanhakijat eivät.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä kannanotto on hyvä ja perusteltu.

Ryhmä esittää, että 30 päivän lippu maksaisi 30 euroa aikuisilta ja 15 euroa koululaisilta. Tällä hetkellä aikuinen voi saada 30 päivän lipun halvimmillaan 66 eurolla.

– Edullisempi ja laajempi kortti toisi todennäköisesti elinvoimaa Joensuun keskustan pienyrittäjille, sillä autoilu keskustassa on haasteellista. Arvioimme että hinnan puolittaminen moninkertaistaisi matkustajamäärän. Näin syntyy ilmastoteko ja pääsemme tavoitteisiin. Sanomalehti Karjalainen 26.3.2018

Maahanmuuttoviraston virkamiesten julkisuuteen antamien tietojen perusteella 70-80 % turvapaikanhakijoista on liikkeellä ilman riittäviä tunnistetietoja.
Pohjois-Karjalan Perussuomalaisten mielestä turvapaikkatutkinnassa olevien henkilöiden ei tule osallistua lasten ja nuortenyhteiskunnalliseen opetus- ja kasvatustoimintaan. Tutkinnassa olevien henkilöllisyyttä ei ole mielestämme voitu todentaa riittävästi.

Kansainvälisyyskasvatus ja tutustuminen eri kulttuureihin voidaan toteuttaa pakolaisstatuksen saaneiden, opiskelijoiden sekä työperäisten maahanmuuttajien avulla.

Kannatamme kansainvälisyyttä sekä eri kulttuureista tapahtuvaa oppimista. Haluamme tukea myös eri oppiasteiden kansainvälistä yhteistyötä. Vanhempien tulee kuitenkin tietää, mitä monikulttuurisuuden arvoja heidän lapsilleen opetetaan ja ketkä niitä opettaa? Annetaan perheiden päättää.

 
Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirihallitus

Perussuomalaiset toimivat kuntien ja kaupunkien valtuustoissa tavallisen ihmisen ja veronmaksajan asialla. Perussuomalaiset tarkastelevat sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä kunkin peruskunnan tarpeiden, eri väestöryhmien näkökulmista ja eri palvelujen käyttäjäryhmien näkökulmista. Julkisen sektorin päätöksenteon laillisuuskysymykset ovat myös meille tärkeitä. Haluamme valvoa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden toteutumista koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella.

Tule tekemään tätä tärkeää edunvalvontatyötä perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, sosiaalipalvelujen, erityishuoltopalvelujen ja moninaisten tukipalvelujen toimivuuden ja laadun säilyttämiseksi korkealla tasolla maakunta- ja soteuudistuksessa.

Jos olet kiinnostunut maakuntavaaliehdokkuudesta, ota ensisijaisesti yhteys oman kotikuntasi tai alueesi Perussuomalaiset rp:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan, sihteeriin tai vaaliasiamieheen.

Kari Surakka
Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin
maakuntavaalipäällikkö

Syksyllä Sinisiin siirtynyt outokumpulainen kunnallispoliitikko Paavo Lehikoinen palaa takaisin Perussuomalaisiin. Lehikoinen päätti asiasta lopullisesti Suomen itsenäisyyden juhlapäivän iltana 6.12.2017.

Perussuomalaisissa Lehikoinen on ollut mukana vuodesta 2012 lähtien ja kertoo miettineensä melko pian lähtönsä jälkeen paluuta takaisin Perussuomalaisiin, sillä Sinisten toiminta Outokummussa ei vastannut sitä mielikuvaa, mitä hänelle toiminnasta maalailtiin. – Tämä uuden ryhmän olemattomuus selvisi minulle melko nopeasti ja vahvisti sitä tosiasiaa, etten koskaan tulisi saamaan Sinisissä mitään aikaiseksi outokumpulaisten hyväksi, toteaa Lehikoinen.

– Uuteen ryhmään ei esimerkiksi siirtynyt mitään vanhusten asioihin liittyvää välittämistä ja juuri ne olivat kuitenkin niitä asioita, joiden vuoksi minut on valtuuston varajäseneksi äänestetty ja, joiden eteen olen sitoutunut töitä tekemään, Lehikoinen jatkaa.

Talvella Pohjois-Karjalassa nousi esille, että Siun sote aikoo esimerkiksi purkaa ensi vuoden 2018 alusta vanhusten tehostettua palveluasumista sekä terveyskeskusten vuodeosastopaikkoja ja tuoda tilalle kevyempiä palvelumuotoja.

Kuntapoliitikkona Lehikoisen sydäntä lähellä ovat olleet juuri erityisesti vanhusten palvelujen kehittäminen ja ylläpito. Siun soten päätös tehostetun palveluasumisen paikkojen vähentämisestä alkoi huolestuttaa Lehikoista, sillä outokumpulaisten vanhusten kohdalla tämä saattaisi merkitä jopa muuttoa toiselle paikkakunnalle. – En voinut jäädä vain seuraamaan sivusta, Lehikoinen perustelee paluutaan.

Outokummun Perussuomalaiset: Tervetuloa kotiin Paavo

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Antikainen kuvailee Paavoa kuntavaikuttamisen ammattilaiseksi, jonka kanssa yhteistyö on säilynyt kaikin puolin hyvänä kesän jälkeen tapahtuneen erosta huolimatta. Itse vanhusten hoiva-alalla työskennelleenä Sanna myös jakaa Paavon huolen Siun soten säätösuunnitelmista.

– Paavo on hoitanut kaiken yhteydenpidon meihin päin mallikkaasti ja kun hän sitten kertoi haluavansa palata takaisin Outokummun Perussuomalaisten valtuustoryhmään jatkamaan työtä outokumpulaisten hyväksi kanssamme, oli selvää, että hän oli lämpimästi tervetullut, kertoo PS:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Antikainen.

Myös Outokummun Perussuomalaisten puheenjohtaja Sari Voutilainen toivottaa Paavon lämpimästi tervetulleeksi jatkamaan työtä niin puolueen, kuin myös kuntalaisten eteen. – Tervetuloa kotiin Paavo.

Paavo on PS:n 1. varavaltuutettu Outokummun valtuustossa. Hän toteaa palaavansa takaisin puolueeseen iloisin mielin ja täynnä tarmoa. – On hienoa palata takaisin, poliittinen kotini ja minulle tärkeät asiat ovat Perussuomalaisissa. Odotan innolla, että pääsen jatkamaan kesken jäänyttä työtä yhdessä muiden valtuustoryhmäläisten kanssa, toteaa Lehikoinen.

Lisätietoja:

Outokummun Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja
Sanna Antikainen
0443010889

Paavo Lehikoinen
04578450470

Perussuomalaisten Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kiertää Pohjois-Karjalassa 9.12.2017 oheisen ohjelman mukaan:

Kitee 9.30-10.30 K-Supermarket Kupiaisen edessä
Joensuu 11:30-13:30 JoensuuAreenalla: paikka 94
Kontiolahti 14-15 Kirkonkylän torilla
Nurmes 17-17.30 Torilla

Lämpimästi Tervetuloa tapaamaan Lauraa ja maakunnan Perussuomalaisia vaikuttajia. #Suomitakaisin

Pohjois-Karjalan Perussuomalaisten piirihallituksen päätöksiä 3.9.2017:

Viime aikoina on uutisoitu näyttävästi Pohjois-Karjalan
Perussuomalaisista eronneista muutamasta jäsenestä, mutta
todellisuudessa nämä muutaman lähtijän on korvannut lähtijöiden
määrään verraten yli nelinkertainen määrä jäsenhakemuksia.
Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen
ja pitävät erityisen positiivisena naisten- ja nuorten halukkuutta
liittyä puolueeseen.

Piirihallitus on järjestäytynyt uudelleen piirisihteerin eroamisen
jälkeen ja uuden toimihenkilöorganisaation muodostavat:

– Puheenjohtajana Marko Koskinen, Kitee

– SIHTEERINÄ TIINA TIKKA, LIPERI

– 1.VPJ SANNA NIIRANEN, KONTIOLAHTI

– 2.vpj Eero Bogdanoff, Joensuu

– 3.VPJ SANNA ANTIKAINEN, OUTOKUMPU

Puheenjohtajiston ja sihteerin yhteystiedot löytyvät tämän sivuston kohdasta “hallitus”.

Piiri tulee tavoittelemaan maakuntavaaleihin täyttä listaa ja
eduskuntavaaleihin 6-7 ehdokasta jotka nimetään puolueen ohjeiden
mukaan, jäsenäänestyksen ja piirihallituksen päätöksin ensi
vuonna. Piiri oikaisee julkisuudessa velloneen tiedon, että joku olisi
asettunut ehdokkaaksi. Perussuomalaiset luottavat demokratiaan eikä
ketään ei ole vielä nimetty, eikä tulla nimeämään omilla
ilmoituksilla, vaan yhteisesti sovituin menettelyin.

Lisätietoja

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri ry

Marko Koskinen

puheeenjohtaja

0400-927200

Joensuun perussuomalaisten tapahtumakesä päättyy perjantaina 25.8. kaupunkilaisten omaan Joen Yö kaupunkifestivaaliin. Puolueen uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistuu tapahtumaan muiden Pohjois-Karjalan peruaktiivien kanssa.

25.8.2017 klo 16:00 – 21:00

Joensuun perussuomalaiset löydät Joen yö tapahtumassa: klo 16-21, Joen Yön järjestöbulevardilla Suvantosillan ja ravintola Tuulaakin välisellä alueella.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan perussuomalaisia vaikuttajia!

Euroopan unionin asedirektiivin uudistusta koskevissa neuvotteluissa on edetty Suomen kannalta oikeaan suuntaan. Huomattavasti parempaan kuin mistä alun perin aloimme neuvotella. Näyttäisi siltä, että tärkein tavoite eli reserviläistoiminnan nykymuotoinen jatkuminen onnistutaan turvaamaan.

EU-komission alkuperäisestä esityksestä on saatu muutettua jo paljon Suomelle tärkeitä asioita esimerkiksi maanpuolustuksessa, aselupien kestossa ja A-kategorian aseiden sekä lippaiden lukuisat mahdollisuudet poikkeuslupaan. Myös asekeräilijöiden oikeudet on otettu huomioon varsin hyvin. Aseluvan ikärajat myös säilyisivät ennallaan ja Suomessa käytössä oleva mahdollisuus myöntää rinnakkaislupia alle 18-vuotiaalle säilyisi.

A-kategoriasta siirtyvän aseen lupaa voidaan jatkaa vaikka uudet edellytykset eivät täyttyisi, jos henkilöllä on siihen ennestään lupa. Komission ehdotus aselupien määräaikaisuudesta ja viiden vuoden välein tapahtuvasta lääkärintarkastuksesta on neuvotteluissamme tyrmätty. Sen sijaan viranomaisten täytyy vähintään viiden vuoden välein tarkastella aselupia ja tämä aiheuttaa luonnollisesti lisätyötä. Kun edellytykset ovat kunnossa, lupa voidaan jatkaa. Suomessa voidaan kansallisessa toteutuksessa hyödyntää asetietojärjestelmän vuoden 2018 järjestelmäuudistusta ja tehdä tarkastelusta kansalaiselle mahdollisimman automaattista. Lisäksi useat muut asiakysymykset jätetään kansallisen harkinnan varaan.

Ensi viikolla käsitellään Euroopan unionin neuvoston yhteistä näkemystä asedirektiivistä ja Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää asiasta heinäkuussa. Tämän jälkeen syksyllä aloitetaan neuvottelut, missä pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston välillä. Jatkoneuvotteluissa Suomi vaatii, että urheiluammuntaa varten annettaviin aselupiin esitettävät lääkärintarkastus tai psykologinen arvio täytyy jättää kansallisesti harkittavaksi. Tämä on varsin tärkeä seikka.

Reserviläisammunnan ja metsästyksen lisäksi tulee ottaa huomioon myös urheiluammunnan harrastajien oikeudet. Asedirektiiviin täytyy saada kirjaus, että lupa A-kategorian aseisiin ja lippaisiin voidaan myöntää sekä ISSF:n (International Shooting Sport Federation) että IPSC:n (International Practical Shooting Association) tunnustamien lajien harrastajille. Pidän tätä erittäin tärkeänä seikkana.

Kari Kulmala, kansanedustaja

hallintovaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Viime hallituksen toimeenpanema poliisin hallintorakenneuudistus lakkautti Liikkuvan poliisin ja myös lukuisia poliisiasemia lakkautettiin. Poliisihallitus esitti viime syksynä sisäministeriölle uuden listan lakkautettavista poliisiasemista. Itä-Suomen tilanne näytti erityisen synkältä. Peräti viittä asemaa uhkasi lakkautus. Tämä olisi ollut katastrofi isompien taajamien ulkopuolella asuville kuntalaisille.

”Tänään saimme vahvistuksen, että Ilomantsi, Outokumpu ja Juva säilyvät. Puolustin lujasti Itä-Suomen poliisipalveluita käydyissä taustaneuvotteluissa. Itäsuomalaisena poliisina ymmärrän, millaisen turvallisuustyhjiön lakkautukset olisivat alueelle aiheuttaneet”, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala.

”Vääntö oli tiukkaa, mutta muutkin neuvottelijat ymmärsivät, että Itä-Suomeen ei tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa voi jättää turvallisuustyhjiötä. Esimerkiksi vastaanottokeskukset työllistävät poliisia huomattavasti. Jos kunnille luodaan painetta ottaa vastaan pakolaisia, olisi kohtuutonta jättää ne ilman turvallisuuden peruspalveluita”, toteaa Kulmala.

”Kiitän kanssaneuvottelijoita järkiratkaisusta. Itä-Suomessa poliisi palvelee jatkossakin.”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Kari Kulmala
050-513 2213

Saksalaislehti Handelsblatt on tuonut julkisuuteen tutkimuksen, jonka mukaan Kreikan tukemiseen käytetyistä yli 200 miljardista eurosta vain noin viisi prosenttia on ohjattu Kreikan valtion budjettiin. Suurin osa miljardeista on virrannut Saksan ja Ranskan pankeille ja yksityisille velkojille.

”Olemme sanoneet alusta asti, että tukipolitiikalla pelastetaan Saksan ja Ranskan pankkeja, ei ongelmissa olevia maita. On väärin, että euromaat ovat kollektiivisesti joutuneet kantamaan vastuun yksittäisten pankkien ja lainanantajien huonoista päätöksistä. Mitään EU-tukipaketteja ei koskaan olisi pitänyt ryhtyä antamaan eikä vakausmekanismeja rahoittamaan, vaan jo 2010 olisi pitänyt antaa Saksan ja Ranskan veronmaksajien päättää pankkiensa kohtalosta”, toteaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. ”Aivan näihin päiviin asti perussuomalaisten eurotukipolitiikkakritiikkiä on pidetty populistisena vouhkaamisena. Meille on naurettu ja syytetty ymmärtämättömyydestä, mutta nyt on selvää kuka oli oikeassa.”

”Saksan ja Ranskan ansaan menivät lähes kaikki kärkipoliitikkomme. Järki ja pragmaattisuus unohtuivat Eurooppa-uskovaisuuden huumassa. Miksi pienen Suomen veronmaksajien, joilla ei ollut osaa eikä arpaa Keski-Euroopan pankkien huonoihin lainapäätöksiin, piti osallistua näiden pankkien pelastamiseen?”, kysyy Terho.

”Vasta perussuomalaisten hallitusvastuu toi politiikkaan muutoksen. Viime kesänä Suomen hallituksella oli Euroopan tiukin linja, kun Kreikan tilanteesta jälleen kerran neuvoteltiin. Vaadimme Kreikkaa ulos eurosta. Suomen kanta ei yksin riittänyt. Aiemman hallituksen neuvotteleman sopimuksen takia meillä ei valitettavasti ollut mahdollisuutta yksipuolisesti irrottautua Kreikan tukemisesta. Mutta perussuomalaiset pitää huolen, että Suomen europolitiikan historian tiukin linja jatkuu. Tämä hallitus ei tee uusia huonoja sopimuksia”, sanoo Terho.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho
050-538 1674

Tiedote

Julkaisuvapaa 2.2.2016

Kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt tällä viikolla eduskunnassa toimenpidealoitteen romutuspalkkiokokeilun jatkamiseksi.

Vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilu on ollut menestys. Vanhoja autoja poistettiin esim. vuoden 2015 heinäkuussa yli 22 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoden heinäkuuhun, Kulmala toteaa.

Romutuspalkkiokokeilun aikana kuluttaja sai 1 500 euron alennuksen uudesta autosta romutettuaan yli 10 vuotta vanhan auton ja ostettuaan tilalle uuden auton, jonka CO2-päästöt ovat enintään 120 g/km tai jonka käyttövoimana on joko kokonaan tai osittain korkeaseosetanoli (flexifuel), metaani (maa- tai biokaasu) tai sähkö (täyssähköauto tai ladattava hybridi). Valtion osuus romutuspalkkiosta oli 1 000 euroa ja autoalan osuus 500 euroa yhtä uutta autoa kohden.

Romutuspalkkion turvin on Suomen teille saatu jo noin 8000 vähäpäästöistä uutta autoa. Tällä hetkellä on silti vielä noin puolet Suomen autokannasta yli kymmenen vuotta vanhoja. Tavoitteena tulee mielestäni jatkossakin olla autokannan muuttaminen nuoremmaksi, ympäriystävällisemmäksi sekä liikenneturvallisemmaksi.

Romutuspalkkion jatkaminen olisi myös valtion verotulojen ja työllistämismahdollisuuksien näkökulmasta jatkamisen arvoinen. Romutuspalkkion jatkaminen olisi hyvää jatkoa hallituksen päätökselle alentaa autoveroa portaittain 2016 – 2019.

Rääkkyläläinen kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen Suomeen kuulumattomien vieraspetojen pyynnin tehostamiseksi. Kulmala on huolissaan Suomen luontoon kuulumattomien vieraspetojen, supikoiran ja minkin aiheuttamista ongelmista Suomen luonnolle ja sen moninaisuudelle. Molemmat ovat vesi- ja kanalintujen tappajina erittäin tehokkaita, lisääntyvät tehokkaasti sekä sopeutuvat uusiin elinympäristöihin nopeasti. Lisäksi supikoira levittää tauteja, joita yritetään torjua mm. itärajalle pudotettavilla raivotautirokesyöteillä, Kulmala toteaa.

Tällä hetkellä Suomessa pyydetään esim. noin 200 000 supikoiraa vuodessa. Määrä ei riitä hillitsemään kannan kasvua tai leviämistä naapurimaahamme Ruotsiin. Tarvitsemme entistä tehokkaimpia ja ennakkoluulottomampia keinoja kantojen hillitsemiseksi. Pyynnin tehostamisella olisi vaikutusta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi myös tautiriskin pienentämiseen.

Ehdotan, että keinovalon käyttö supikoiran pyynnissä sallittaisiin. Tämä tehostaisi metsästystä sekä tekisi metsästyksen entistä turvallisemmaksi hämärässä. Metsästyksen turvallisuus on kaikkien etu.Ehdotan, että taajamassa luvallisella alueella, tulee sallia pienpetojen pyynti elävänä pyytävillä loukuilla. Tällä hetkellä erityisesti taajama-alueet ovat pienpedoille luontaisia suojelualueita koska alueella ei saa metsästää, eikä siellä ole pienpedoille luontaisia vihollisia.

Ehdotan, että pienpetoja voidaan pyytää loukulla ja hetitappavilla raudoilla ilman metsästyskorttia, silloin kun kyseessä on metsästysoikeuden haltija eli maaomistaja tai metsästysoikeuden vuokrannut henkilö. Tämä helpottaisi pienpetojen vähentämistä esim. kesämökkitonteilla.

Ehdotan, että supikoiran ja minkin nahasta maksetaan esim. 5 euron riistanhoitopalkkio/nahka. Tämä lisäisi näiden Suomeen kuulumattomien vieraspetojen metsästystä erityisesti nuorten metsästäjien, työttömien sekä eläkeläisten toimesta. Tämä parantaisi myös metsästäjien suhtautumista supikoiriin sekä minkkeihin koska nahkalle tulisi tällöin lisäarvoa. Palkkion tulisi olla verovapaata, kuten sienien ja marjojen myynti. Uskon, että rahoitus riistanhoitopalkkioon saataisiin EU:lta tai Ruotsista, koska tarkoitus on estää pienpetojen leviäminen esim. Ruotsiin.

Uskon, että oikein kohdistetulla tehokkaalla pyynnillä ja toimenpiteillä saadaan aikaan hyviä tuloksia pienpetojen vähentämiseksi jo lyhyessä ajassa, Kulmala toteaa tiedotteen lopuksi.

2.2.2016 Helsinki

Kari Kulmala
kansanedustaja

Tiedote 17.12.2015

Vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja Ritva Elomaa: Soveltuvuuskokeiden merkitys sosiaali- ja terveyden alan pääsykokeissa on keskeinen

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden merkitykseen toisen asteen opiskelijavalinnoissa suunnitellaan heikennyksiä. Opetus –ja kulttuuriministeriön uuden asetuksen (451/2015) mukaisesti soveltuvuuskokeita ei ole tarkoitus enää kevään 2016 yhteishausta lähtien järjestää karsivina, vaan lisäpisteitä antavana. Uuden asetuksen perusteella ammatilliseen koulutukseen hakevalle voidaan antaa kokeesta 0-10 pistettä. Hylättyä koetulosta ei ole enää mahdollista antaa soveltuvuuskokeiden perusteella.

”Tässä asetuksessa piilee se vaara, että soveltuvuuskokeiden merkitys vähenee tai katoaa kokonaan. Valituksi voi tällöin tulla sellaisia ihmisiä, jotka eivät sovellu alalle. Myös opiskelija itse saattaa havaita olevansa väärällä alalla ilman soveltuvuuskoetta.” Sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa. Erityisen keskeisiä soveltuvuuskokeet ovat sosiaali- ja terveysalalla. ”Röntgenhoitajana työskennelleenä tiedän, että motivoituneet työntekijät edistävät potilasturvallisuutta ja työyhteisön hyvinvointia.”

Asiasta on jätetty tänään eduskunnalle kirjallinen kysymys, jossa vedotaan soveltuvuuskokeiden säilyttämiseen keskeisenä osana pääsykokeita. Perussuomalaiset kansanedustajat Laura Huhtasaari ja Kimmo Kivelä tukevat edustaja Elomaan kysymystä.

”Etenkin psykologisten soveltuvuuskokeiden avulla on edistetty myös hakijoiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.” tähdentää Elomaa.

lisätietoja

Kansanedustaja Ritva Elomaa (ps)

09 432 3022

Tiedote 17.12.2015

Vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja Ritva Elomaa: Soveltuvuuskokeiden merkitys sosiaali- ja terveyden alan pääsykokeissa on keskeinen

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden merkitykseen toisen asteen opiskelijavalinnoissa suunnitellaan heikennyksiä. Opetus –ja kulttuuriministeriön uuden asetuksen (451/2015) mukaisesti soveltuvuuskokeita ei ole tarkoitus enää kevään 2016 yhteishausta lähtien järjestää karsivina, vaan lisäpisteitä antavana. Uuden asetuksen perusteella ammatilliseen koulutukseen hakevalle voidaan antaa kokeesta 0-10 pistettä. Hylättyä koetulosta ei ole enää mahdollista antaa soveltuvuuskokeiden perusteella.

”Tässä asetuksessa piilee se vaara, että soveltuvuuskokeiden merkitys vähenee tai katoaa kokonaan. Valituksi voi tällöin tulla sellaisia ihmisiä, jotka eivät sovellu alalle. Myös opiskelija itse saattaa havaita olevansa väärällä alalla ilman soveltuvuuskoetta.” Sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa. Erityisen keskeisiä soveltuvuuskokeet ovat sosiaali- ja terveysalalla. ”Röntgenhoitajana työskennelleenä tiedän, että motivoituneet työntekijät edistävät potilasturvallisuutta ja työyhteisön hyvinvointia.”

Asiasta on jätetty tänään eduskunnalle kirjallinen kysymys, jossa vedotaan soveltuvuuskokeiden säilyttämiseen keskeisenä osana pääsykokeita. Perussuomalaiset kansanedustajat Laura Huhtasaari ja Kimmo Kivelä tukevat edustaja Elomaan kysymystä.

”Etenkin psykologisten soveltuvuuskokeiden avulla on edistetty myös hakijoiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.” tähdentää Elomaa.

lisätietoja

Kansanedustaja Ritva Elomaa (ps)

09 432 3022

Tiedote 8.12.2015

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Turvallisten kauttakulkumaiden on rekisteröitävä turvapaikanhakijansa

”Suomi on Euroopan pussinperä, jonka jälkeen turvapaikanhakijat eivät enää jatka eteenpäin. Siksi hallituksen linjaus siitä on tärkeä, että jos Dublin-järjestelmää ei saada toimimaan, Suomi valmistautuu ottamaan kansalliset keinot käyttöön turvapaikanhakijatilanteen hallitsemiseksi”, kommentoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho hallituksen tänään julkistamaa turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa.

”Hallitus tekee nyt nopeassa tahdissa erittäin merkittäviä muutoksia Suomen turvapaikkapolitiikkaan”, jatkaa Terho. ”Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tyytyväinen moniin uudistuksiin, kuten siihen että oleskeluluvan saaneiden henkilöiden lähtömaiden turvallisuustilanne tarkistetaan jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Eli turvapaikka tarjotaan vastaisuudessa vain niin kauan kuin sille oikeasti on tarvetta.”

”Turvapaikkapolitiikkaamme järkevöitetään monelta muultakin osin”, sanoo Terho. ”Ohjelmassa päätettiin muun muassa, että vastaanottokeskuksille laaditaan järjestyssäännöt päivittäisellä ilmoittautumisvelvollisuudella. Samoin turvapaikanhakijoille pyritään antamaan ruoka- ja vaatekuponkeja vastaanottorahan sijaan. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittavat henkilöt kerätään palautusten tehostamiseksi palautuskeskuksiin. Valitusten käsittelyajaksi heidät lähtökohtaisesti poistetaan maasta odottamaan päätöstä. Perheenyhdistäminen puolestaan tulee jatkossa edellyttämään riittävää toimeentuloa ja riippumattomuutta sosiaalituista.”

”Tämä ohjelma tulee vähentämään merkittävällä tavalla Suomen vetovoimaa kohdemaana. Hätää kärsivät saavat edelleen turvan Suomesta, mutta elintasosyistä Suomeen ei kannata tulla turvapaikanhakijaksi. Näillä toimilla viestin pitäisi olla selvä.”

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho
050-538 1674

Tiedote

Julkaisuvapaa 1.12.2015

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tyytyväinen: avoimuus säilyy Suomen osakemarkkinoilla

Osakeomistukset pysyvät julkisina Suomessa. Perussuomalaisten jo viime vaalikaudella vastustama hallintarekisteri ei etene, kertoi valtiovarainministeri Alexander Stubb äskeisessä tiedotustilaisuudessaan.

Perussuomalaiset on alusta asti suhtautunut hyvin epäilevästi hallintarekisteriä koskevaan lakihankkeeseen. Lakiuudistus olisi lisännyt osakeomistusten salaamista tuomatta merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle. ”Arvopaperikeskusasetus on mielestäni tärkeä ja se on syytä tuoda nopeasti eduskunnan käsittelyyn. Mutta on erittäin hyvä, että hallintarekisteri irrotettiin lakihankkeesta.”, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen.

”Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus eivät sopineet hallintarekisteristä hallitusohjelmassa. Jatketaan hallitusohjelman toteuttamista. Maahanmuuttokriisi, työllisyyspolitiikka, sosiaali- ja terveysuudistus ja monet muut hankkeet vaativat meiltä nyt huomiota”, painottaa Turunen.

Lisätietoja:

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen
09-432 3187

Tiedote 16.11.2015

Julkaisuvapaa

Ministeri Mäntylä puolustaa pienituloisia

”Eläkeläisten asumistuen säilyttäminen ja lääkekorvausten suunniteltua pienemmät leikkaukset saavat eduskuntaryhmältämme täyden tuen. Ministeri Mäntylä on osoittanut, että hän pitää kaikista pienituloisimpien puolta. Suunnitellut säästöt otetaan nyt joltain kokonaan toiselta sektorilta. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus leikkauksista pienenee. Tämä on oikeansuuntaista politiikkaa”, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.

”Kaikilla hallituspuolueilla on linjansa ja ohjelmansa. Perussuomalaiset on hallituksessa kaksikymmentävuotisen linjansa mukaisesti puolustamassa pienituloista kansanosaa. Tästä pidämme kiinni ja tämän myös osoittaa ministeri Mäntylän aikaansaamat muutokset leikkauspäätöksiin.”

”Hallituspuolueena perussuomalaiset on tuore, mutta me olemme ottaneet vahvan jalansijan. Tällä linjalla on hyvä jatkaa”, kiittää Sampo Terho.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho
050-538 1674

Pohjois-Karjalan piirin Perussuomalaiset ry:n 24.10.2015 olleessa syyskokouksessa piirin puheenjohtajaksi vuodelle 2016 valittiin

Osmo Kokko, Joensuusta

Piirihallituksen jäseniksi ja varajäseniksi vuodelle 2016 valittiin ao. henkilöt:
Ilomantsi
Mika Purmonen, varalle Olli Puhakka

Joensuu
Eero Bogdanoff, varalle Veijo Oinonen
Sampsa Jääskeläinen, varalle Kari Surakka
Claudia Deleanu, varalle Kirsti Bogdanoff
Päivi Varis, varalle Teemu Arponen

Juuka
Reijo Wilman, varalle Jonna Martikainen

Kitee
Marko Koskinen, varalle Matti Pitkänen
Johannes Laukkanen, varalle Jaakko Uuksulainen

Kontiolahti
Mika Hiltunen, varalle Matti Varis
Sanna Niiranen, varalle Anneli Hukka
Markku Nykänen, varalle Pekka Repo

Lieksa
Esko Saastamoinen, varalle Martti Laatikainen
Esa Räty, varalle Paavo Muhonen
Sari Nygren, varalle Reino Hirvonen

Liperi
Juhani Kummunmäki, varalle Pertti Nylund
Piritta Kärki, varalle Päivi Pietarinen
Tiina Tikka, varalle Taina Wikström

Nurmes
Jukka Mikkonen, varalle Hannu Martikainen

Outokumpu
Jari Turpeinen, varalle Sanna Antikainen

Polvijärvi
Veikko Isoniemi, varalle Toni Kuronen

Tohmajärvi
Vesa Väistö, varalle Antti Varonen

Rääkkylä
Esa Turunen, varalle Arvo Tikkanen

Valtimo
Reijo J Hiltunen, varalle Petri Kärkkäinen

Sukupuolten tasa-arvolla on merkitystä

Väkivaltaisten konfliktien määrä on lisääntynyt ja pakolaisvirrat kasvavat maailmalla. Myös ääriliikkeet, joissa naisia alistetaan ja heihin kohdistetaan julmaa väkivaltaa, ovat vahvistuneet.

Maailmanlaajuisesti toteutetun tutkimuksen tuloksena on mm. selvinnyt, että maat, joissa sukupuolten tasa-arvo on toteutunut pisimmälle, ovat vähemmän alttiita käyttämään voimaa toista maata kohtaan. Naisten aktiivinen ja tasa-arvoinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan vahvistaa siis rauhan edistämistä.

YK:n tavoitteet nostaa lasten koulutusmääriä ovat onnistuneet. Tyttöjen koulutukseen pitää panostaa entistä voimakkaammin, koska sillä on laajat ja positiiviset seuraukset yhteiskuntien kehitykseen ja vakauteen.

Naisten tasa-arvon edistäminen maahanmuuttajien keskuudessa

Yllä mainittuihin syihin vedoten, perussuomalaiset naiset haluavatkin ottaa tasa-arvon edistämisen asiakseen myös maahanmuuttajien keskuudessa. Perussuomalaiset Naiset ry:n syyskokouksessa virallisten vaaliasioiden ohella ykkösaiheeksi nousikin maahanmuutto ja sen mahdolliset vaikutukset yhteiskuntaamme.

Valtaosa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista on nuoria miehiä, joiden lähtömaassa vallitsee hyvin erilainen käsitys naisista ja naisen asemasta yhteiskunnassa. Etenkin monissa Lähi-idän ja Afrikan maissa naisten asemaa ei mielletä pohjoismaiseen tapaan tasa-arvoiseksi. Kyseiset eroavaisuudet saattavat ilmetä naisten alistamisena ja huonona kohteluna.

Näistä kulttuurieroista johtuen perussuomalaiset naiset ehdottavat, että varsinkin miespuolisille maahanmuuttajille tarjottaisiin vahva tietopaketti sukupuolten välisestä tasa-arvosta Suomessa. Aiheesta jo jaetut infopaketit eivät ole tavoittaneet kaikkia maahanmuuttajia. Tiedon jakamista sukupuolten välisestä tasa-arvosta on siis tehostettava ja perussuomalaiset naiset toivovatkin, että vastaanottokeskuksissa painotetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa entistä vahvemmin.

Tarkoituksena ei ole tuputtaa tai pakottaa tietoa kenellekään, vaan edistää maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja estää mahdollisten konfliktitilanteiden syntyminen arkielämässä. Perussuomalaiset naiset ovat ehdottomasti rasisminvastainen järjestö ja uskomme, että kyseinen toimenpide ennalta ehkäisee rasistisia tekoja, mielialoja ja vihapuhetta Suomessa.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Ritva Elomaa 09 432 3022 ja perussuomalaisten naisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen 040 7751 757

Tiedote 14.10.2015

Julkaisuvapaa

Hallituksen toimet purreet turvapaikanhakijoiden määrään

Sisäministeriö on tänään kertonut laskeneensa arviota turvapaikanhakijoiden määrästä jopa 20 000:lla tänä vuonna.

”Hallituksen päättäväinen toiminta Suomen vetovoimatekijöiden vähentämiseksi on selvästi purrut”, toteaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho

”Tornion järjestelykeskuksen avaaminen, Irakin ja Somalian turvallisuusarvion pian tuleva päivitys ja hallituksen valmisteilla olevat maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet ovat lähettäneet vahvan signaalin. Sosiaali- ja terveysministeri Mäntylä esitteli viime viikolla suunnitelman uudesta vastikkeellisesta ja tasoltaan nykyistä alhaisemmasta pakolaisten sosiaaliturvamallista. Ulkoministeri Soini on käynyt runsaasti kansainvälisiä neuvotteluja turvapaikkakriisiin liittyen. Työ alkaa näkyä mutta sitä on yhä päättäväisesti jatkettava maahanmuuton hallintaan saamiseksi”, muistuttaa Terho.

”Suomen viesti on selvä: todellisessa hädässä olevat pääsevät vastaisuudessakin turvaan, mutta vain parempaa elintasoa etsiviä meidän ei ole taloudellisesti kerta kaikkiaan mahdollista ottaa vastaan.”

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho

050-538 1674

Suomesta oleskeluluvan saaneiden sosiaalietuuksiin on tulossa isoja muutoksia. Tuet muuttuvat näillä näkymin voimakkaasti vastikkeellisiksi, niiden valvonta tehostuu ja tukisummat tulevat merkittävästi laskemaan. ”Jos opiskelijan opintotuen määrä on riippuvainen mm. iästä, oppilaitoksesta ja opiskelijat suorastaan velvoitetaan ottamaan lainaa, miksi olisi olemassa ihmisryhmä, joille tuet lankeavat lähes automaattisesti ilman toimivaa vastikkeellisuutta”, pohti ministeri Mäntylä tänään Työmiehen tuumaustunnilla Perussuomalaisten puoluetoimistolla.

Näillä näkymin 1.3.2016 voimaan tuleva uudistus koskee ainakin uusia turvapaikan saaneita. Jo oleskeluluvan saaneiden kohdalta lain vaikutuksia vielä selvitetään.

Ministeri Mäntylän ohella tuumaustunnin vieraana ollut europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kommentoi uudistusta tuoreeltaan: ”Tärkeintä on Suomen vetovoimatekijöiden minimoiminen, rajojen sulkeminen ei poistaisi mahdollisuutta jättää turvapaikka-anomusta ja sen myötä pääsyä Suomeen.”

”Hallitustaivalta on takana reilut neljä kuukautta, jäljellä kolme ja puoli vuotta. Isoja uudistuksia laitetaan liikkeelle päivittäin. Sosiaaliturvan uudistaminen on keskeinen korjaus maahanmuuttopolitiikkaamme. Ministeri Mäntylän suunnittelema uudistus on hyvä esimerkki siitä, miksi perussuomalaiset ovat hallituksessa”, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho

050-38 1674

”Suomen puhtaista ja suurista pohjavesivarannoista hyödynnetään tällä hetkellä vain murto osaa, niiden järkevä kaupallinen hyödyntäminen saattaa luoda Suomelle erinomaisen vientivaltin”, painottaa kansanedustaja ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ritva Elomaa eilen jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä.

Suomen viennin ollessa pohjalukemissa, olisi järkevää hyödyntää kotimaisia pohjavesivarantoja nykyistä enemmän. Pohjavesien hyödyntäminen kaupallisiin tarkoituksiin tulee kuitenkin tehdä vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. ”Keskeistä on, ettei pohjavesivaroja anneta suurten kansainvälisten yritysten haltuun, vaan säilytetään kotimaisten vastuullisten toimijoiden hallinnassa”, Elomaa painottaa. Pohjavesien hyödyntämisen ja omistuksen tekee erityisen ajankohtaiseksi neuvottelut Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisestä vapaakauppasopimuksesta, jonka piiriin saattaa kuulua myös pohjavesivarojen hyödyntäminen.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Ritva Elomaa

09 432 3022

Perussuomalaisten puoluekokouksessa 9.8.2015 valittu puoluevaltuusto:

Etelä-Pohjanmaa: Jukka Mäkynen, Eliisa Panttila, Martti Alkula, Jorma Varpula

Lappi: Terho Korpikoski, Matti Torvinen, Eila Kivioja

Varsinais-Suomi: Janne Aso, Lauri Heikkilä, Taito Ylhäinen

Häme: Mira Nieminen, Antti Salminen, Matti Mäntylä

Kymi: Freddy Van Wonterghem, Erkki Saarimäki, Jari Nalli

Pohjois-Karjala: Mika Purmonen, Piritta Kärki, Marko Koskinen

Helsinki: Pia Kopra, Teemu Suominen, Tarja Laxén

Pirkanmaa: Heikki Luoto, Sari Henrikkson, Veijo Niemi

Pohjois-Pohjanmaa: Ahti Moilanen, Juha Vuorio

Etelä-Savo: Outi Virtanen, Seppo Kosonen, Veli-Pekka Myyryläinen

Uusimaa: Timo Riskilä, Jukka Kilpi, Iiro Silvander, Saara Lång

Keski-Pohjanmaa: Irma Kemppainen, Päivi Pihlajakangas, Marko Kulpakko

Satakunta: Simo Riuttamäki, Pauli Saarinen, Marianne Ostamo

Pohjois-Savo: Sirpa Kulin, Risto Simonen, Mika Wallius

Keski-Suomi:Marita Salenius, Heikki Puhakka, Jari Halttunen

Kainuu: Seppo Romppainen, Eila Aavakare.

Perussuomalaiset on valinnut uuden puoluehallituksen seuraavalle yksivuotiskaudelle.

Eduskunnan pikkuparlamentissa kokoontunut puoluevaltuusto valitsi 17 ehdokkaan joukosta seuraavat henkilöt: Aleksi Hernesniemi (kuvassa vasemmalla), Osmo Kokko, Jari Ronkainen, Anssi Joutsenlahti, Marke Tuominen, Terhi Kiemunki ja Juhani Pilpola (ei kuvassa).

Puoluehallitukseen kuuluvat yllämainittujen lisäksi puolueen puheenjohtajisto Timo Soini, Jussi Niinistö, Hanna Mäntylä, Juho Eerola, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sekä eduskuntaryhmän edustajana Jari Lindström.

SUOMEN UUTISET
Lähde https://www.suomenuutiset.fi/uusi-puoluehallitus-valittu/

ÄLÄ TULE PAHA KAKKU, TULE HYVÄ KAKKU! 

Työskentelen lastentarhanopettajana ja  pidän tärkeänä lapsiperheiden hyvinvointia.

On  kulunut 125 vuotta silloin kansanlastentarhan nimeä kantaneen toiminnan aloittamisesta.  Menneen 125 vuoden aikana lastentarhantoiminnasta on siirrytty päivähoitoon ja siinä toteutettavaan varhaiskasvatukseen.  Merkittävää on myös se, että päivähoito ei kuulu enää sosiaalihuoltoon vaan kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen.

Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain 1.vaiheeksi hyväksyttiin eduskunnassa 13.3.2015. Siinä päivähoitolain nimi muutetaan varhaiskasvatuslaiksi ja Opetushallitus määritetään varhaiskasvatusta ohjaavaksi asiantuntijavirastoksi. Sen tehtäväksi säädetään valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatiminen.

Laissa säädetään myös ryhmäkoosta, niin että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Eli kokopäivähoidossa ryhmässä saa olla alle 3-vuotiaita enintään 12 ja yli 3-vuotiaita 21.

Ensimmäinen askel on otettu ja varhaiskasvatus on nyt selkeästi osa kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa. Toinen vaihe on lausuntokierroksella.

Varhaiskasvatuslain uudistusta on odotettu pitkään ja hartaasti. Alan ammattilaisena  tiedän mistä puhun, mielestäni lakiuudistusta tehtäessä on  kiinnitettävä  myös enemmän huomiota laadukkaaseen pedagogiikkaan. Laatu on muutakin, kuin hoitopaikkojen määrä tain onko päiväkodissa riittävästi henkilökuntaa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytys on osaava henkilökunta. Varhaispedagogista osaamista on  vahvistettava lailla.  Laadukas varhaiskasvatus ei myöskään ole sosiaalihuoltoa. Päivähoidon rinnalla tarvitaan moniammatillisia tukitoimia, koska  Suomalainen kasvatusperinne on muuttunut. Asenne – ja elämäntyyli-ilmasto on pirstaloitunut ja yksilöllisyys on lisääntynyt.

Keskustelussa  subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon korostuu useimmiten vanhempien ja työelämän tarpeet. Niin sanottujen “päivähoidon väärinkäyttäjien” lukumäärä on tilastojen ja tutkimusten mukaan pieni. Kuka sitten voi päättää, kuka saa osallistua varhaiskasvatukseen jos subjektiivisesta päivähoidosta luovutaan? Suurin osa vanhemmista  hoitaa kasvatustyönsä moitteettomasti.

Marja-Leena Gröhn

lastentarhanopettaja
Eduskuntavaaliehdokas Ps

Klikkaamalla kuvaa saat sen näkymään suurempana.

Tervetuloa tapahtumiin

Tiedote 12.3.2015

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Ei syytä ylimääräiseen täysistuntoon

Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien ulkomaalaisten terveydenhuollosta tyssäsi eduskunnassa tällä viikolla, kun sosialidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki esitti perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylän kannattamana sen jättämistä pöydälle perjantaihin saakka. Pöydälle jättämisen vuoksi eduskunta ei käytännössä enää ehdi äänestää laista.

Vasemmistoliitto ja vihreät ehdottivat kuitenkin asian käsittelyn jatkamista ensi viikolla.

Perussuomalaiset vastustavat lakiehdotusta ja ovat hyvillään siitä, että se on raukeamassa.

– Hallituksen esittämä laki on terveydenhuollolle kestämätön, ja olemme ainoana puolueena esittäneet sen hylkäämistä jo valiokuntakäsittelyssä. Myös lain valmistelussa on ollut suuria puutteita, toteaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä toimiva kansanedustaja Hanna Mäntylä muistuttaa, että kyse ei ole vain raskaana olevista naisista tai lapsista, joihin on julkisuudessa viitattu, vaan paljon suuremmasta kokonaisuudesta.

– Uusi laki olisi laajentanut hoidon koskemaan muun muassa laittomasti maassa olevien syöpähoitoja. Syöpää sairastava henkilö voisi tulla maahan viisumilla, hävittää paperinsa ja hakeutua sitten terveydenhuollon piiriin. Hoitojen aikana hänelle olisi käytännössä pitänyt turvata hoidon lisäksi muun muassa asuminen, toimeentulo, lääkekustannukset ja tulkkauspalvelut, Mäntylä kertoo.

Kaatunut laki olisi siis käytännössä turvannut laittomasti maassa oleville Euroopan laajimmat terveyspalvelut ilmaiseksi.

Toisin kuin on annettu ymmärtää, ei nykyinen lainsäädäntö ole ihmisoikeuksien vastainen, vaan hoitoa tarvitsevat hoidetaan.

Perussuomalaiset kannattavat puhemies Heinäluoman julkisuuteen tuomaa esitystä siitä, että asiaa ei käsitellä ensi viikolla.

Lisätietoja:

Jari Lindström
puh. 050 512 0495

Hanna Mäntylä
puh. 050 512 0497

Tiedotusvälineille 11.3.2015

Julkaisuvapaa

Pääministerin ilmoitus rakennepoliittisesta ohjelmasta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström

Hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta puuttui käytännön toteutus

Viime viikolla uutisoitiin jälleen umpisurkeista talousluvuista. Talous laski viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä varmisti hallituksen paikan ennätystenkirjoissa, sillä näin historiallisen heikolla talouskehityksellä sivutaan Ahon 1990-luvun lama-ajan hallituksen kyseenalaista ennätystä. Samalla selvisi, että myös julkinen velkaantuminen paukkui läpi EU:n asettamien rajojen. Historiallista tämäkin.

Kun vaalikausi lähenee nyt kovaa vauhtia loppuaan, on hyvä tarkastella koko kautta ja miettiä, miten hallitus on talouspolitiikassaan onnistunut. Stubbin hallitus piti voimassa Kataisen hallituksen keskeiset tavoitteet, joten näitä kahta voidaan hyvin tarkastella yhtenä hallituksena.

Kataisen hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet olivat velkaantumisen taittaminen, työttömyyden lasku 5 prosentin tasolle, työllisyysasteen nostaminen 72 prosentin tasolle ja luottoluokituksen säilyminen. On rehellistä todeta, että kaikki edellä mainitut hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin. Velkaantuminen ei ole taittunut, työttömyys on noussut, työllisyysaste on heikentynyt ja luottoluokitus on laskenut. Tämä kausi tullaan historiankirjoissa muistamaan hukattuina vuosina. Kokoomuksen kapteenit ovat ajaneet Suomi-laivan niin pahasti karille, että seuraavan hallituksen tehtäväksi ei jää sen irrottaminen, vaan kokonaan uuden laivan rakentaminen.

Pitkä epäonnistumisten lista

Talouden ja työllisyyden heikon kehityksen voisi vielä jotenkin antaa anteeksi, jos hallitus olisi rohkeilla uudistuksilla yrittänyt kääntää kehitystä, mutta ei. Reilu viikko sitten julkaistu rakennepoliittisen ohjelman seurantaryhmän loppuraportti on hallituksen kannalta suorastaan järkyttävää luettavaa!

Rakennepoliittisen ohjelman voisikin hiukan kärjistäen vetää yhteen toteamalla, että toteutusta vaille valmis. Epäonnistumisten lista on pitkä: kuntien tehtäviä piti karsia miljardilla ja kasaan ei saatu edes 300 miljoonaa, työuria piti pidentää keskeltä ja alusta, mutta tavoitteita ei ole saavutettu, eikä talouden potentiaalia ole pystytty suunnitellusti nostamaan. Oikeastaan ainoat merkittävät uudistukset, joissa on edistytty, ovat eläkeuudistus ja maltillinen palkkasopu, joista tosin vastasivat työmarkkinaosapuolet eikä hallitus. Raportissa virkamiehet toteavatkin varsin suoraan, ettei hallituksella näyttänyt olevan edes todellista tahtoa saada rakenneuudistuksia maaliin.

Aikaa ja resursseja on sen sijaan hukattu keskittymällä kestävyysvajeen kannalta epäolennaiseen. Stubbin hallitushan nimesi itsensä pontevasti toimeenpanohallitukseksi, mutta on keskittynyt lähinnä torppaamaan omia esityksiään ja riitelemään julkisesti mitä pienimmistä asioista. Ei ole voinut välttyä mielikuvalta, että tupa on tulessa ja isännät riitelevät, kuka saa napattua pöytähopeat.

Hallituksen veropolitiikka yhtä koheltamista

Aikamoista koheltamista on ollut myös hallituksen veropolitiikka. Tapana on ollut säätää ensin kiireellä jokin veromuutos, jota on sitten rukattu tai peruttu kokonaan. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon: on poistettu ja palautettu edustuskulujen vähennysoikeus, on veivattu edestakaisin kilometrikorvauksia, on annettu t&k-vähennys sekä korotettu poisto-oikeutta ja heti perään lyhennetty niiden voimassaoloaikaa, on säädetty windfall-veroa, joka on kohta kumottu jne. jne.

Hallituksen keskeinen verouudistus on taas ollut laskea yhteisöveroa yhteensä yli miljardilla eurolla, jolla oli tarkoitus saada yritykset investoimaan. Perussuomalaiset ehdottivat, että veroa olisi laskettu vain samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Täällä hallituspuolueet lyttäsivät perinteiseen tapaan ehdotuksemme ja hehkuttivat, miten investoinnit nyt lähtevät liikkeelle. Kun katsoo viime vuoden tilastoja, niin silmiinpistävää on, että juuri investointien lasku oli keskeinen syy bruttokansantuotteen laskuun. Miljardin veroale ei kannustanutkaan yrityksiämme investoimaan. Ei ainakaan Suomeen.

Vaihtoehtoja olisi ollut

Kyse ei ole ollut siitä, ettei ideoita Suomen kurssin kääntämiseen olisi ollut. Perussuomalaiset ovat vastuullisena oppositiopuolueena esittäneet vaalikauden jokaiseen budjettiin oman laajan ja perusteellisen vaihtoehdon. Vaihtoehtobudjeteissamme olemme esittäneet esimerkiksi seuraavia uudistuksia: tonnin kuukausitulojen verovapautta, lupabyrokratian ketteröittämistä, Viron mallista yritysverotusta työllistäville kasvuyrityksille, yli 50-vuotiaiden työuratakuuta, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kehitysapumallia, energiantuotantomme kotimaisuusasteen nostoa, työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistamista ja niin edelleen, ja niin edelleen. Joitain yksittäisiä esityksiämme hallitus on näin vaalien alla nyt toteuttamassa, mutta nekin toteutetaan valitettavasti vahvasti vesitettyinä versioina.

Täytyy todella ihmetellä, miksei hallitus talouden surkeasta kehityksestä huolimatta ole suostunut toteuttamaan näitä perussuomalaisten esittämiä, talouttamme parantavia uudistuksia?

Seuraavalla hallituksella edessään mammuttimainen työ

Täytyy kiittää pääministeriä tästä ilmoituksesta, sillä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman läpikäynti on osuva kruunu sille katastrofille, jotka Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat olleet. Seuraavalla hallituksella on edessään mammuttimainen työ siivota näiden toivotalkoiden jäljet.

Perinteisesti oppositiopuolueena olemme tässä kohtaa puhetta esittäneet hallitukselle epäluottamuslauseen. En kuitenkaan sitä tällä kertaa tee, mutta en siksi, että hallitus nauttisi perussuomalaisten luottamusta. Sitä se ei todellakaan nauti, mutta ei hallituksen kaatumisella näin lähellä vaalia ole enää mitään merkitystä. Tästä asiasta päättävät kansalaiset tulevissa vaaleissa.
Lisätietoja:

Jari Lindström
puh. 050 512 0495

Tiedotusvälineille 5.3.2015

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset: Sote-työ ei ole mennyt hukkaan

Perussuomalaiset ovat pettyneitä siihen, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus edennyt tällä hallituskaudella loppuun asti. Parlamentaarisen ohjausryhmän sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemä työ on kuitenkin erinomainen pohja jatkotyöskentelylle. Pidämme erittäin tärkeänä, että seuraava hallitus ottaa tämän kokonaisuuden prioriteettilistallaan aivan kärkeen.

Perussuomalaiset tulevat jatkamaan omaa taustatyötä sen selvittämiseksi, mikä olisi ennen kaikkea kansalaisten kannalta paras tapa toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne- ja rahoitusuudistus. Olemme edelleen vahvasti sitoutuneet hakemaan ratkaisua yhteistyössä muiden kanssa.

Jatkotyössä valtionosuusjärjestelmä tulee ottaa tiukkaan tarkasteluun osana kokonaisuutta, jotta tuleva uudistus täyttää kaikki perustuslailliset vaatimukset. Uudistuksella on mahdollisuus saavuttaa huomattavia säästöjä, jos se toteutetaan oikein.

Perussuomalaiset toivovat, että sote-ratkaisu löydetään, jotta lähipalvelut ja hoidon laatu saadaan turvattua koko maassa. Pidämme edelleen parlamentaarista valmistelua parhaana tapana toteuttaa tämän mittaluokan uudistukset.

Lisätietoja:

Jari Lindström
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
puh. 050 512 0495

Hanna Mäntylä
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava
puh. 050 512 0497

Tiedotusvälineille 5.3.2015
Julkaisuvapaa

Talousvaliokunnan perussuomalaiset: Manner-Suomen ei pidä osallistua Ahvenanmaan tuulivoimaloiden syöttötariffien kustannuksiin

Eduskunnan talousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet tänään valiokunnassa vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen siitä, että Manner-Suomi osallistuisi Ahvenanmaan maakuntaan rakennettavien tuulivoimaloiden syöttötariffien kustannuksiin.

Perussuomalaiset pitävät ehdotusta nykytilanteessa järjettömänä.

– Nykyistä syöttötariffijärjestelmää ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä koskevia tukijärjestelmiä on itsehallintolain 18 §:n nojalla pidettävä maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvina. Itsehallintolain lähtökohtana on periaate, jonka mukaan toimivalta hallintoasioissa seuraa lainsäädäntövaltaa ja vastuu kustannuksista seuraa hallintovastuuta. Näin ollen, jos Ahvenanmaan maakunta haluaa tukea syöttötariffeilla omaa tuulivoimatuotantoaan, on sillä kaikki oikeus niin tehdä. Tämä tuki kuitenkin täytyy maksaa maakunnan omista varoista, ei valtion budjetista. Eikä tätä periaatetta ole hyväksyttävää kiertää millään erityisjärjestelyillä. On myös huomattava, että oikeus elinkeinotoimintaan Ahvenanmaalla on sidottu asumisperusteeseen, vastalauseessa todetaan.

Ahvenanmaa on Suomen valtiolta suhteellisesti selvästi eniten tukea saava maakunta. Näin on siitä huolimatta, että Ahvenanmaan ostovoimakorjattu BKT per capita on selvästi suurempi kuin Manner-Suomen. Vuosittaisten tukiaisten lisäksi Ahvenanmaa nauttii laajaa alv-verovapautta, joka vähentää valtion tuloja ja tarkoittaa laajamittaista piilotettua yritystukea ahvenanmaalaisille yrityksille.

– Tätä taustaa vasten pidämme käsittämättömänä, että maakunnalle ollaan antamassa entistäkin enemmän vuosittaisia tukiaisia Suomen valtiolta, perussuomalaisten valiokuntavastaavana talousvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Kaj Turunen toteaa.

Perussuomalaiset muistuttavat, että Ahvenanmaan sähköverkko ei ole yhteydessä Suomeen vaan Ruotsiin, Vattenfallin omistamaan alueverkkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaalle rakennettava sähkön lisätuotanto alentaa ruotsalaisen sähkön käyttäjän hintaa ja edistää Ruotsin teollisuuden kilpailukykyä. Nyt tuen maksajan, suomalaisen veronmaksajan, ei ole edes mahdollista saada hyötyä maksamalleen tuelle.

Talousvaliokunnan perussuomalaiset katsovat, että hallituksen lakiesityksellä uusi tuettu tuotanto vahingoittaa entisestään suomalaisen teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä suhteessa Ruotsiin.

– Ei voi kuin ihmetellä, kuinka keskustakin on mukana tällaisessa ruotsalaisten kuluttajien ja teollisuuden tukemisessa suomalaisen veronmaksajan kustannuksella, Turunen paukauttaa.

Perussuomalaisten mielestä koko nykyinen tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä tulisi uusia, sillä tätä menoa vuonna 2020 syöttötariffeihin uppoaa vuositasolla yli 300 miljoonaa euroa.

– Nyt hallitus on avaamassa budjettiin uutta kymmenien miljoonien rahareikää, vaikka samaan aikaan ollaan valmiita leikkaamaan jopa lapsiperheiltä. Prioriteetit ovat täysin hukassa, Turunen kiteyttää.

Lisätietoja:

Kaj Turunen
puh. 050 512 0663

Tiedote 3.3.2015
Julkaisuvapaa

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Uusi kalastuslaki on epäonnistunut jo syntyessään!

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Lauri Heikkilä ja Pirkko Mattila ovat jättäneet tänään valiokunnassa hylkäysesityksen liittyen esitykseen uudesta kalastuslaista.

Vaikka uuden lain lähtökohtana on edelleen vesialueen omistajalle kuuluva kalastusoikeus, helpotetaan kaupallisten kalastajien eli ammattikalastajien kalaan pääsyä ELY- keskuksen myöntämän alueellisen luvan avulla, ilman vedenomistajan lupaa. Tässä perussuomalaiset näkevät selvän epäkohdan aikaisempaan lakiin nähden. Tämä voi myös aiheuttaa suuria ristiriitoja kaupallisten kalastajien ja muiden kalastajien välillä. Toisaalta tällainen päätös ei edistä kalakantojen kestävää käyttöä ja hoitoa tietyillä vesialueilla.

– Nyt esitetty malli lisää ELY–keskusten valtaa ja hallintobyrokratiaa varsin tuntuvasti, toteavat edustajat Heikkilä ja Mattila.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset eivät myöskään nähneet lähtökohtaisesti järkevänä sitä, että uudessa kalastuslaissa vapaa-ajan kalastajien tai kotitarvekalastajien saaliin myyntiä rajoitettaisiin vain pieniin määriin viikossa. Myös vapaa-ajan kalastajien verkkorajoitus kahdeksaan verkkoon on hätävarjelun liioittelua.

– Tämä olisi myös selvä heikennys aikaisempaan nähden, koska esimerkiksi monilla syrjäseuduilla kalastus tuo sekä lisätuloja että elantoa perheisiin, toteavat Heikkilä ja Mattila.

– Nyt ehdotettu rajoitus ei edesauttaisi muuta kehitystä kuin mahdollisesti harmaata taloutta maassamme. Alkuperäinen lain tarkoitus lienee kuitenkin ollut toinen.

Lopuksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä haluaa nostaa esiin sen, että hallitus tuli lopulta perussuomalaisten linjalle puhuttaessa kalastonhoitomaksusta, jonka olisivat maksaneet aiemmasta poiketen kaikki täysi-ikäiset kalastajat, myös 65 vuotta täyttäneet, jotka harjoittavat muuta kuin ongintaa ja pilkintää. Tällaista ” jokamiehen maksua” eivät perussuomalaiset olisi voineet hyväksyä, joten hyvä, että tätä saatiin muutettua. Lisäksi valiokuntaryhmämme olisi halunnut poistaa kalastonhoitomaksun työttömiltä sekä toimeentulotukia saavilta. Nämä maksupoistot eivät vaarantaisi kalojen istutuksia vesistöissämme.

Lisätietoja: 

Lauri Heikkilä
050 512 0872
lauri.heikkila@nulleduskunta.fi

Pirkko Mattila
050 512 0176
pirkko.mattila@nulleduskunta.fi

Tiedotusvälineille 2.3.2015
Julkaisuvapaa

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset: Kansalaisaloitteiden asianmukainen käsittely taattava

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koskien kansalaisaloitteiden käsittelyn turvaamista.Kansalaisaloite on uusi vaikutusmuoto ja se on saavuttanut laajan suosion. Tähän mennessä eduskuntaan on tullut käsiteltäväksi kuusi kansalaisaloitetta ja vireillä on lukuisia. Kun vaalikausi päättyy, ne kansalaisaloitteet joita ei ole ehditty käsitellä, raukeavat.

– Esimerkiksi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevan kansalaisaloitteen käsittely ajoittui vaalikauden loppuun ja oli olemassa todellinen riski, ettei sivistysvaliokunnan asiaruuhkan seurauksena aloitetta ehdittäisi käsitellä kuluvan vaalikauden aikana, perussuomalaisten valiokuntavastaavana sivistysvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset katsovat, että mikäli kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan aidosti lisätä ja kunnioittaa, olisi perusteltua taata kansalaisaloitteiden asianmukaisen käsittelyn toteutuminen aloitteen saapumisajankohdasta riippumatta. Kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, aiotaanko kansalaisaloite–järjestelmää kehittää siten, että kansalaisaloitteet tulevat varmasti käsitellyiksi.
Lisätietoja:

Kike Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 27.2.2015
Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset: Metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa tuotantotukea ei pidä nykytilanteessa leikata

Perussuomalaiset ovat jättäneet talousvaliokunnassa vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa muuttuvaa tuotantotukea alennettavaksi puoleen, kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta.

Perussuomalaisten valiokuntavastaavana talousvaliokunnassa toimivan kansanedustaja Kaj Turusen mukaan hallituksen esityksen keskeinen kipupiste on perussuomalaisille se, että esityksen jämerän puun määritelmä lisää oleellisesti toimijoiden toiminta-, valvonta- ja hallintokuluja.

– Katsomme myös, että tukea ei ole yleensäkään nykytilanteessa tarvetta rajata. Arvioiden mukaan Suomen metsien puuvaranto mahdollistaa hakkuiden tuntuvan kasvun. Näin ollen maamme puuvaranto on riittävä kattamaan sekä metsä- että energiateollisuuden suunnittelemien uusien investointien aiheuttaman puuraaka-aineen kysynnän kasvun, kunhan puumarkkinat vain toimivat tehokkaasti, vastalauseessa todetaan.

Turusen mukaan on selvää, että maamme metsäteollisuuden kilpailukyky edellyttää sekä puuraaka-aineen kohtuuhintaisuutta että sen hyvää saatavuutta. Perussuomalaiset katsovatkin, että mikäli metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen havaitaan nostavan kuitupuun hintaa kohtuuttomasti, on tuen tasoa mietittävä uudestaan.

Lopuksi perussuomalaiset huomauttavat, että hallituksen esityksessä asetetaan turhaan vastakkain metsäteollisuus ja metsän käyttäminen energiatuotannossa – tosiasiassa molemmilla on tilaa menestyä Suomessa.

Lisätietoja:

Kaj Turunen
puh. 050 512 0663

Tiedote 27.2.2015
Julkaisuvapaa

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Vakuutusoikeuslakia ollaan muuttamassa väärään suuntaan

Eduskunnan lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Arja Juvonen ja Kaj Turunen ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen vakuutusoikeuslain muuttamisesta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoa kevennetään, ja että lainkäyttöasioissa ei päätöstä kaikissa tapauksissa tehtäisi muodollisessa istunnossa. Lakihankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat oikeusturvan takaaminen, prosessin avoimuuden lisääminen ja viivytyksettömän käsittelyn turvaaminen.

Juvonen ja Turunen näkevät esityksessä useita ongelmia. Erityisen kriittisesti he suhtautuvat ehdotuksiin ratkaisukokoonpanon supistamisesta.

– Kun lakiesityksen tarkoitus olisi lisätä kansalaisten luottamusta siihen, että vakuutusoikeusasiat saavat asiallisen ja hyvän käsittelyn, tällä lakimuutoksella onkin juuri päinvastainen vaikutus. Kun asioista päätetään pienemmällä kokoonpanolla, on vaarana oikeusturvan heikentyminen ja se, että virheellisten tulkintojen mahdollisuus kasvaa, Juvonen toteaa.

Perussuomalaisten mielestä olisi ollut myös ensiarvoisen tärkeää, että asiakasta hoitavien lääkäreiden lausuntojen merkitystä olisi korostettu hallituksen esityksessä.

– Hoitavien lääkäreiden lausunnoille on annettava painoarvoa. Heidän intressissään on huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla potilaansa terveydestä ja hyvinvoinnista, Juvonen korostaa.

Juvonen ja Turunen pitävät ongelmallisena myös aikomusta luopua osittain suullisista istunnoista. He katsovat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulun vaarantuvan. Muutoksella olisi kielteinen vaikutus myös tuomioistuimiin kohdistuvaan luottamukseen.

– Vakuutusoikeuslakia ollaan nyt muuttamassa väärään suuntaan. Kansalaiset ovat kokeneet suuria oikeusturvapuutteita nimenomaan vakuutusoikeudessa. Sen sijaan, että oikeusturvaa olisi lähdetty parantamaan, uusi laki vahvistaa nykyiset huonot käytänteet lain tasolle. Ei tätä voi hyväksyä, Turunen kiteyttää.

Lisätietoja:

Arja Juvonen
puh. 050 531 1108
Kaj Turunen
puh. 050 512 0663

Tiedote 25.2.2015
Julkaisuvapaa

Sivistysvaliokunta esittää pakkoruotsia koskevaa kansalaisaloitetta hylättäväksi – Perussuomalaiset aloitteen puolella

Eduskunnan sivistysvaliokunta on vihdoin saanut valmiiksi mietinnön koskien kansalaisaloitetta ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla. Mietinnössä esitetään kansalaisaloitetta hylättäväksi. Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jättivät mietintöön vastalauseen, joten eduskunta pääsee pian äänestämään aiheesta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Lindström ja sivistysvaliokunnassa perussuomalaisten valiokuntavastaavana toimiva kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ovat pahoillaan siitä, että valiokunnan enemmistö ei tukenut kansalaisaloitetta.

– Perussuomalaisten kanta on selkeä: kannatamme ruotsin kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi, Lindström sanoo ja jatkaa:
– Kuten kansalaisaloitteessa todetaan, pakollinen ruotsin kielen opiskelu vie aikaa kansainvälisesti hyödyllisempien kielten opiskelulta. Esimerkiksi Itä-Suomessa asuville venäjän kielen taidosta olisi huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsin kielen taidosta. Kaupankäynnin näkökulmasta ruotsin kieli on pienen markkina-alueen kieli, ja mikäli tahdomme edistää menestymismahdollisuuksiamme muidenkin maiden kanssa käytävässä kaupassa ja yhteistyössä, on myös muiden kielten opiskelulle tehtävä tilaa.

Lindström painottaa, että perussuomalaiset eivät halua horjuttaa ruotsin kielen asemaa maamme toisena kansalliskielenä vaan vastustavat ainoastaan sen pakko-opiskelua.

– Ruotsin kielen opiskelun pakollisuus ja korkeakoulutetuilta edellytettävä ns. virkamiesruotsi eivät riitä turvaamaan ruotsinkielisiin palveluihin tarvittavaa kielitaitoa. Uskomme, että paremmat tulokset saavutetaan vapaaehtoisuuden pohjalta.

Elomaa muistuttaa, että ruotsin kielen valinnaisuus ei ole vain kansalaisaloitteen allekirjoittajien toive, vaan samoilla linjoilla on myös Suomen kansan enemmistö.

– Åbo Akademin ja Tampereen sekä Turun yliopistojen yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa eroon pakollisesta kouluruotsista. Tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia. Perussuomalaisten mielestä kansan enemmistön mielipidettä tulee kuunnella, Elomaa toteaa.

Lindström ja Elomaa odottavat mielenkiinnolla, mitä tapahtuu, kun eduskunta äänestää aloitteesta.

– Monet kansanedustajat ovat vanhoissa vaalikonevastauksissaan olleet vapaaehtoisen ruotsin opiskelun puolella. Toivomme, että he nyt seisovat sanojensa takana, Lindström ja Elomaa toteavat.

Lisätietoja:

Jari Lindström
puh. 050 512 0495

Kike Elomaa
puh. 050 512 0806

Suomen talous on tuskaisessa tilanteessa. Kasvua on vain valtion velassa ja työttömien määrässä.
Seuraavan hallituksen tehtävä ei tule olemaan helppo tai kiva. Juhlat on juhlittu. Leikata pitäisi, muustakin kuin lapsilisistä.

Mistä löydämme säästöt? Iltalehti teki tutkimuksen, jossa ihmisiltä kysyttiin, mistä heidän mielestään pitäisi säästää. Tulokset eivät olleet minulle henkilökohtaisesti yllätyksellisiä. Kolme mieluisinta olivat: maksut Euroopan unionille, kansainvälinen kehitysyhteistyö sekä taiteen ja kulttuurin tukeminen. Aika lähellä Perussuomalaisten ajamia asioita, eikö. Sosiaalidemokraatit, Kokoomus, Vihreät, Vasemmistoliitto, Kristilliset ja RKP haluavat leikata lapsilisistä, vanhusten hoidosta ja koulutuksesta. Hallituksen päätösten takia kolmelapsinen perhe menettää vuodessa jopa 356 euroa. Vanhuksilta leikataan 300 miljoonaa hoitopaikoista. Ammattiopistoisto opiskelijapaikkoja vähennetään vajaat 2 000 vuoteen 2016 mennessä.

Euroopan unionin nettijäsenmaksu oli viime vuonna yli miljardin!  EU-jäsenmaksuosuuden alentamiseksi on ryhdyttävä neuvotteluihin. Tätä ei ole koskaan ennen uskallettu tehdä. Kannattaa muistaa, että Iso-Britannia, Hollanti ja Ruotsi ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen.

Kehitysyhteistyötä uudistaisin Perussuomalaisten ehdottoman uudistuksen muodossa niin, että ulkoministeriön hallinnon alle perustettaisiin rahasto, johon valtio sijoittaisi 250 miljoonaa euroa ja lopun maksaisivat yksityiset ihmiset ja yritykset. Avusta voisi saada verovähennystä 200 euroon saakka. Se maksaisi valtiolle Perussuomalaisten laskelmien mukaan 250 miljoonaa eli yhteensä lasku olisi noin 500 miljoonaa. Sillä saisi säästöä valtion budjetista yli 500 miljoonaa, koska kehitysyhteistyökulut ovat nyt 1,1 miljardia. Yksityiset ihmiset ja yritykset voisivat mallissa sijoittaa rahastoon omantunnon mukaan. Yritykset saisivat rahaston tukijatunnuksen sijoittamalla siihen tietyn suuruisen prosenttiosuuden.  Tutkimusten mukaan 80 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysavun antamista, joten uskon, että rahastoon tuleva rahavirta olisi myös tällä mallilla turvattu. Itse laittaisin kehitysyhteistyörahastoon vuodessa vähintään 250 euroa.

Maahanmuuton tarkat kustannukset tulee selvittää. Yksinomaan Kelan kustannukset maahanmuutto osalta ovat noin 800 miljoonan euroa. Hädänalaisia pitää auttaa: kehitysyhteistyöllä ja ottamalla maahan kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaisten määrä on sopeutettava maamme yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Pakolaiskiintiössä tulee kiinnittää huomiota varsinkin lapsiin ja naisiin sekä eritoten orpolapsiin. Säästää voimme kuitenkin maahanmuutossa esimerkiksi karkottamalla vakaviin rikoksiin syyllistyneitä maahanmuuttajia.

Seuraavan hallituksen tulee jättää lapset, lapsiperheet, vanhukset, köyhät ja pienituloiset jo rauhaan. Hyvä hoito ja tuki on turvattava. On moraalitonta leikata oman maan ihmisiltä, mutta tukea Euroopan unionin byrokratiaa hillittömillä jäsenmaksuilla.

Sanna Antikainen

Tänään vietetään lähihoitajapäivää. Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattinimike ja sen käyttämiseen Valvira myöntää luvan. Lähihoitaja on käynyt sosiaali- ja terveysalan toisen asteen koulutuksen ja tekee perustason hoiva- ja hoitotyötä eri-ikäisten ihmisten kanssa. Lähihoitajia työskentelee sairaaloissa, psykiatrisissa sairaaloissa, päiväkodeissa, yksityisissä hoiva- ja hoitokodeissa, kotihoidossa, terveyskeskuksissa ja niin edelleen. Lähihoitajan työ on monipuolista, vaativaa, ja perustuu vuorovaikutukseen ihmisen kanssa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super julkisti päivän ”kunniaksi” synkän tutkimuksen kotihoidosta. Kotihoito on poliitikkojen rakastama vanhusten hoivan- ja hoidon muoto. Kaikki vanhukset ansaitsevat olla kotona. Jokaisella on oikeus olla kotona. Kaikki haluavat olla kotona. Lista jatkuu loputtomiin ja kaikki mainitut ovat itsestäänselvyyksiä. Kukapa terve haluaisi pois omasta kodistaan? Ei kovin moni. Mutta eräille poliitikoille on tullut ihmeellinen päähänpisto, että joku voima yrittää häätää poloiset vanhukset pois kodeistaan ja haluaa sulkea heidät kolkkoihin laitoksiin. Kuka sellaista haluaisi tai yrittäisi? Eihän se ole edes mahdollista tai laillista. Haastankin jokaisen vastaamaan yllä mainittuja hokevalle poliitikolle, että ihmisillä on myös oikeus saada asianmukaista hoitoa itselleen ja läheiselleen! Jospa hölmöyksiä suoltava poliitikko toipuisi päähänpistostaan, kun tarpeeksi moni muistuttaisi todellisuudesta. Arkadianmäellä todellisuus voi muodostua hiukan erilaiseksi, varsinkin jos ei ole koskaan hoitotyötä itse, omilla pikku kätösillään, tehnyt.

Superin selvityksessä karmivat 95 prosenttia työntekijöistä koki huolta ihmisille annettavan hoidon laadusta. Alan vaihtoa on harkinnut 66 prosenttia vastaajista. Kotihoidossa voivat huonosti monet asiakkaista sekä henkilökunnasta. Hoito on ajoittain epäeettistä ja riskialtista asiakkaille sekä hoitajille itselleen.

Oman lyhyen työurani aikana olen työskennellyt myös kotihoidossa. Valmistuin vuonna 2010 ja olen ollut työssä kotihoidon lisäksi vuodeosastoilla, erikoissairaanhoidossa, psykiatrisilla osastoilla, yksityisissä kotihoitofirmoissa ja päiväkodeissa. Olen tehnyt paljon keikkatyötä. Koko sosiaali- ja terveysalan tilanne huolestuttaa, mutta tässä kirjoituksessa keskitytään kotihoitoon.

Kotihoidon työstä noin puolet on suoraa asiakaskontaktia. Loppu aika menee ajomatkoihin ja kirjaamiseen, jokainen käynti kun on kirjattava. Tämän lisäksi kotihoidon työntekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajiin, lääkäreihin, omaisiin, kolmanteen sektoriin (siivous, kauppaostokset), fysioterapeutteihin ja tarvikejakeluun. Lähihoitajat huolehtivat myös autoista, niiden siistimisestä, tankkauksesta ja vievät ne huoltoon. He tekevät palvelu- ja hoitosuunnitelmat asiakkaille, hoitotukihakemukset ja hakevat asumistuet. Lisänä ovat erilaiset palaverit, koulutukset, apteekkiasiat ja hälytykset. Asiakkaille on myös tehtävä MMSE ja MNA -testejä. Aina voi myös sattua kaikenlaista odottamatonta: esimerkiksi vanhus on kaatunut ja ambulanssin tulo voi kestää. Tämä sekoittaa aikataulut. Lisämausteena päälle osastoilta kotiutus pyritään pitämään mahdollisimman tehokkaana, joten joskus kotiutuva vanhus kuuluisi jonnekin muualle kuin kotiinsa. Kun vajaakuntoinen kotiutetaan, tarvitsee hän lisäapua. Joskus hänet joudutaan myös lähettämään takaisin osastolle – tätä kutsutaan ambulanssiralliksi. Lähes jokaisesta hoitajasta olisi mukava jutella asiakkaiden kanssa, kuunnella huolia ja murheita – olla läsnä. Kuten kirjoitin alussa, lähihoitajan työ perustuu vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Tämä on ihmisläheistä työtä. Usein mahdollisuus tähän riistetään työnantajan taholta, kiitos tehokkuus ajattelun. Tehokkuus ei anna arvoa läsnäololle ja inhimillisyydelle.

Kun tahti on kova ja työ on aikajuoksua kelloa vastaan, voi pinna kiristyä. Tämä voi aiheuttaa työilmapiiriongelmia. Lisämausteeksi soppaan on heitetty johtoporras, jossa hyvin harvoin on käytännöntyönkokemusta. Lähiesimiehiltä sitä saattaa löytyä, mutta se voi unohtua ylemmän johtoportaan ja päättäjien painostaessa tehokkuuteen.

Superin selvityksessä nousee esille, kuinka lähihoitajat haluaisivat enemmän aikaa ja henkilökuntaa. Koska olen itsekin alalla, voin rehellisesti sanoa, että hoitoalan ihmiset ovat ”sitkeää porukkaa”. Siellä ei turhista valiteta. Töitä on totuttu paiskimaan valmistumisesta asti, kovasti. Mielestäni Superin julkinen hätähuuto on otettava vakavasti. Lopetetaan turha höpötys. Juhlapuheet on pidetty, olisi tekojen aika.

Tulevat vaalit luovat oivallisen ajankohdan keskustelulle siitä, millaisia palveluita me haluamme vanhuksillemme antaa. Haluammeko antaa jokaiselle inhimillisen vanhuuden? Toki jokainen meistä ymmärtää Suomen taloudellisen tilanteen. Mutta eivätkö vanhusten oikeudet inhimilliseen hoivaa tule esimerkiksi ennen Kreikan tukipaketteja?  Annammeko arvon ja hoiva niille, jotka rakensivat meidän hyvinvointivaltiomme? Hyvinvointivaltiota ei nimittäin rakennettu ilman työtä ja vanhustenhoito on rahan lisäksi myös arvovalinta. Ihmettelen myös, miksi kuntien valtionosuudet ovat olleet yksi suurimmista säästökohteista, kun juuri kunnat vastaavat vanhustenhoidosta.

Kehityssuunta on pelottava ja onkin suuri uhka, että sosiaali- ja terveysalalla käynistyy hoitajien joukkopako. Pommi tikittää ja se voi räjähtää. Mitäs sitten meinasitte tehdä, arvon päättäjät?

Lähihoitajapäivän viesti tuleville päättäjille: inhimillisyyttä vanhuksille.

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirihallitus on valinnut vuoden 2015 puheenjohtajistoon seuraavat henkilöt

1. varapuheenjohtaja Piritta Kärki, Liperistä
2. varapuheenjohtaja Mika Purmonen, Ilomantsista
3. varapuheenjohtaja Marko Koskinen, Kesälahdelta

Piirsihteeriksi vuodelle 2015 valittiin Jari Turpeinen, Outokummusta.
Taloudenhoitajaksi Juhani Vuorela, Joensuusta.

Eräs anarkisti kertoi Ylelle sabotaasin olevan yksi anarkistisen toiminnan muodoista. Hän muistutti kuitenkin, että sabotoinnin kohteet tulisi valita huolella. Tämä johtaakin pohtimaan: kenen omaisuutta heistä on hyväksyttävää tuhota? Jos ei pienyritysten, niin saako valtion ja yhteiskunnan, siis veronmaksajien, omaisuutta sabotoida? Onko hyväksyttävää hyökätä poliisien kimppuun? Onko tällainen rikollinen toiminta ylipäätään tarpeellista?

Vasta eilen muistelin, kuinka 15-vuotiaana kuljin talven kaverini rikkinäiset lenkkikengät jalassa, sillä vanhempieni rahat menivät viinaan. Varpailla oli kylmä! Muistan, kuinka keväällä sukat olivat litimärät. Mutta siihen tottui. Puoluepolitiikka ei kiinnostanut minua, eikä minun hyvinvointini kiinnostanut puolueita. Lastenkodissa ollessani oli puhetta määrärahoista. Budjetti oli summa X, sen mukaan mentiin – itse syyllistyin kyselemään liikaa. Kerran jouluna silloinen kaupunginjohtaja tuli jakamaan meille joululahjat. Se oli teennäistä välittämistä, sillä hän ei edes kysynyt, mitä meille kuuluu. Lastenkodin työntekijät ja sosiaalityöntekijäni olivat kyllä ammattitaitoisia, lämmin kiitos siitä. Päättäjät vain tuntuivat kaukaisilta norsunluutorneissaan ja poliittista jargonia mongertaessaan.

Myöhemmin löysin puolueen, joka mielestäni ajaa pienen ihmisen asiaa. Anarkisti luulee muuttavansa yhteiskuntaa ja olevansa ”pienemmän puolella” tukemalla rikollista toimintaa tai jopa syyllistymällä siihen itse. Eduskuntavaaliehdokkaana käytän kynäni on miekkani – periaatetta enkä hyväksy mellakointia enkä väkivaltaa. Poliittinen mielipiteenvapaus kuuluu kaikille, ja uskon vakaasti, että maamme hyvinvointia edistetään parhaiten rauhanomaisin keinoin. Riehuminen ei ole todellista vaikuttamista. Mutta toki mielenilmaukset voivat olla myös rauhallisia, ja asiansa voi tuoda esille ilman sabotaasia. Poliisit näyttivät taannoin esimerkkiä rauhanomaisesta mielenilmauksesta.

Sanna Antikainen

Perjantaina 28.11 eduskunta äänesti tasa-arvoisesta avioliitosta. Rummutus oli huimaa. Se ei minua häiritse millään tavoin, mutta mylläkkä asian ympärillä peitti alleen erään toisen tärkeän äänestyksen. Tämä oli äänestys lapsilisälain muuttamisesta, joka koski siis lapsilisän määrän laskemista.

Hallitus haluaa saada kokoon 110 miljoonaa leikkaamalla lapsiperheiltä. Minusta tämä on jo moraalisesti väärin niin kauan, kun emme koske esimerkiksi EU:n jäsenmaksuihin, jotka tänä vuonna lähes kaksinkertaistuvat!

Nykyisessä taloustilanteessa on toki tehtävä kipeitäkin päätöksiä, mutta inhimillisyys tulisi aina olla mukana myös päätöksenteossa. Nyt tehtävät lapsilisä vähennykset aiheuttavat sen, että yhdestä lapsesta saa 101 euroa vähemmän vuodessa. Kolmelapsinen perhe menettää vuodessa jopa 356 euroa. Kyllä tämä tuntuu jo minun omassa taloudessakin. Olen kahden pienen lapsen äiti. Jokainen euro on tarpeen. Ruoka ja vaatteet eivät ole halpoja.

Hallitus koittaa paikkailla säästöjä lapsivähennyksellä verotuksessa, ja sekin vain määräajan 2015–2017. Tästä on tulossa kallis lasku verohallintoon. Ohjelmistomuutosten on alustavasti laskettu maksavan 2,5 miljoonaa euroa. Olikohan loppuun asti mietitty juttu vai tuliko demareilla vain hätä?

Poliittiset päätökset ovat loppupelissä myös arvovalintoja. Säästetäänkö 110 miljoonaa lapsiperheiltä vai käydäänkö kiinni budjetissa ulossuuntautuviin rahavirtoihin? Minä leikkaisin ensiksi Suomen ulkopuolelle suuntautuvista rahavirroista.

Sanna Antikainen, lähihoitaja ja kansanedustajaehdokas

Suomen nykyisellä hallituksella on kaksi kukkaroa: toisesta kukkarosta ei raha lopu ikinä. Sieltä riittää riihikuivaa kasvaviin jäsenmaksuihin EU:lle ja roskapankkien pelastustalkoisiin. Toisesta kukkarosta ei tipu roposia edes kunnollisiin vanhusten palveluihin.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa halutaan säästää vanhustenhoidosta 300 miljoonaa.
Rakennepaketti jarruttaa ympärivuorokautista hoitoa, samalla kun yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa. Eikä missään mainita, että muiden vastaavien hoitopaikkojen määrä nousisi samaan tahtiin kun laitospaikkoja vähennetään. Tämä temppu tehdään jarruttamalla ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien prosenttiosuutta. Näin uutisoi Helsingin Sanomat, jossa se haastatteli vanhuuden tutkimuksen professoria (HS 23.10.214)

Laitospaikkoja on vähennetty koko 2000-luvun ajan. Vuoteen 2014 mennessä 65 prosenttia vuodeosastojen ja vastaavien paikkoja on kadonnut. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on tuonut esille ettei laitospaikkojen vähentäminen 300 miljoonan edestä ole realistinen.

”Koti on paras paikka” on mantra, jota hoetaan. Siitä olen samaa mieltä. Olen joutunut olemaan itsekin viikkoja sairaalassa potilaana. Voi sitä onnen tunnetta, kun pääsin takaisin omaan sänkyyn nukkumaan! Mutta, jos ihminen ei esimerkiksi pääse enää omin avuin vessaan, hänellä on ajantaju hukassa tai hän on täysin vuodepotilas, ei koti ole enää koti vaan vankila. Kotihoidon työntekijät kohtaavat tallaisia tapauksia pahimmillaan päivittäin ja jonot tehostettuun palveluasumiseen ovat pitkät. Kun saataisiin edes palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen jonoja lyhemmiksi.. Mutta se ei valitettavasti satojen miljoonien leikkauksilla onnistu, vaikka usein kuulee poliitikkojen suusta toisenlaisia selityksiä.

Asetupa hetkeksi yksinäisen vanhuksen asemaan. Kuvittele eläväsi yksin kotona pelkän kotiavun varassa. Olet erinäisten sairauksien ja ikäsi vuoksi siinä tilassa, että kykenet liikkumaan vielä itsenäisesti rollaattorin avulla kotonasi, mutta ulos et enää uskalla ja/tai kykene itse menemään. Huimaus saattaa vaivata, siksi pelkäätkin kovasti kaatumista. Sinulla on alkava muistisairaus. Sinulla ei ole rahaa palkata ulkopuolista lisäavuksi itsellesi pienen eläkkeen vuoksi (varakkaammilla näet on mahdollisuus ostaa lisäapua yksityisiltä palveluntarjoajilta). Omaisia ei ole tai he asuvat kaukana. Syöminen ja lääkkeet saattavat unohtua, ja siksi kunnallisesta kotihoidosta hoitaja käy luonasi kolme tai neljä kertaa päivässä huolehtimassa syömisestäsi ja lääkkeistäsi. Kerran viikossa on suihku. Myös kerran viikossa on ruokatavaroiden toimitus, jotka kunnallinen kotihoito sinulle huolehtii.  Hoitajat vaihtuvat tiuhaan eikä heillä ole aikaa seurustella kanssasi kuin lyhyitä hetkiä, joskus ei sitäkään. Ulos saatat päästä vain omaisten tai ystävien avustamana. Kotihoidon hoitajilla ei useinkaan ole aikaa viedä asiakkaitaan ulos. ”Sähköpaimen” (eli hälytinranneke) ranteessasi on ainut apu, jos satut vaikkapa kaatumaan yöllisellä vessareissulla. Apua tulee kyllä, jos kykenet painamaan rannekkeesta. Mutta jos lyöt pääsi ja menetät tajuntasi, niin sinut löytää seuraava aamuhoitaja kierrollaan. Saatat siis pahimmillaan maata pahoin loukkaantuneena jopa useita tunteja.

Olen huolissani, että hallituksen leikkaukset huonontavat vanhusten palveluita, koska lisäresursseja ei kotihoitoon tai ympärivuorokautiseen hoitoon ole rakennepaketissa tulossa. Omaishoitajienkaan taakka ei käy vähenemään. Varakkaimmilla on toki rahaa ostaa enemmän apua yksityisiltä palvelutarjoajilta. Eriarvoisuus on siis kasvanut myös tällä sektorilla. Onko tämä haluttu kehityssuunta?

Sanna Antikainen

Pohjois-Karjalan kauppakamari haki poikkeuslupaa kauppojen aukioloaikoihin, venäläisturismin vuoksi ja sai; keneltä? Lapin aluehallintovirastolta. Avilta. Nyt sitten vähittäiskaupat saavat olla auki jokaikisenä päivänä klo 07-21. Jippii.

Ensinnäkin, on kyllä kerrassaan ihmeellinen järjestelmä, jos Lapin aluehallintoviranomainen on paras asiantuntija, tässä asiassa? No, hajahallinnon sijoittaminen on tätä, kun laitoin maistraatille hakemuksen, siihenkin vastattiin, Kemijärveltä. Varmaan tehokkain ja paras (edullisin) tapa toimia.

Niin, lupa lohkesi Kiteelle, Tohmajärvelle ja Joensuuhun. Joka tietenkin ilahduttaa, niitä joita se koskee, mutta se toisaalta syrjii, Kontiolahdessa ei ole lupa pitää kauppoja vapaasti auki, eikä Outokummussa, Liperissä ja Ilomantsissa. Ihme logiikka?

Itse olen ollut aina sitä mieltä, että: Asiakkaiden pitää saada päättää, milloin ostoksensa suorittavat ja kaupassa käyvät. Mutta ei. Meillä Suomessa se on viranomainen, joka paremmin tietää Asiakkaiden tarpeet. Tätä on haikailtu pitkään. Sanotaan kymmenen vuotta. Mutta se tulee, valitettavasti viisi vuotta myöhässä.

Nimittäin, tässä välissä, verkkokauppa, jota ei aukioloaikalainsäädäntö koske, on ottanut tiikerinloikan, kuluttajat ovat oppineet ostamaan kotisohvalta, kotiin toimitettuna. Enää ei tarvitse jalkoja vaivata, kun tuotteet tulee tuota pikaa, maailman ääristä, ihan kotiovelle asti. Rahaa ei tarvita lainkaan, kun on kaikki mahdolliset maksutavat, myös osamaksu ja luotto.

Hyvää on että kauppojen laajemmat aukiolot mahdollistavat kuluttajille vapauksia. Huonoa on se, että kun jatkuvat veronkorotukset, ovat syöneet kuluttajien ostovoiman, niin että enää, ei shoppailuihin ole varaa. Tutuksi on tullut, työtätekevien köyhyys, rahat ei riitä ruokaan.Toisaalta kauppiaiden kulut ovat nousseet, ja on aika kuvastavaa, että kauppakeskuksen 20 liikettä ei halua pitää kauppaa sunnuntaina auki, vaikka olisi mahdollisuus, koska se tuottaa tappiota. Ja vain 8 liikettä haluaa ottaa sitä tappiota vastaan. Eli on tämä kornia, nyt kun vihdoin kuluttajat saa vapaat shoppailumahdollisuudet, heillä ei ole enää rahaa, mitä tuhlata, eikä kauppoja kannata pitää kustannussyistä auki?

Jussi Wihonen

kaupunginhallituksen II vpj, valtuutettu PS

Joensuu

2.11.2014

Yle kertoi kaksi vuotta takaperin vuonna 2012, että työuupumus oireista kärsii joka neljäs työntekijä. Duodecim tietokanta kertoo, että vuonna 2011 naisista 3 % ja miehistä 2 % kärsi vakavasta työuupumuksesta. Joka neljäs työntekijä Suomessa on siis ”liipaisimen alla”. Heillä varsinkin on suuri riski sairastua vakavammin.

Työuupumus, nimensä veroisesti, tarkoittaa työstä tai työtilanteesta johtuvaa uupumusta. Se ei itsessään ole sairaus, mutta se lisää riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen, päihdeongelmiin, unihäiriöihin ja stressistä johtuviin ruumiillisiin sairauksiin. Sen oireina ovat kokonaisvaltainen väsymys, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen ja kyynistyminen työhön.

Työuupumus johtuu lyhykäisyydestään epäedullisten työolosuhteiden ja työntekijän välisestä ristiriidasta. Kiire, paineet, huono johtajuus ja työilmapiiriongelmat ovat monilla työpaikoilla valitettavasti arkipäivää. Varsinkin tunnollinen työntekijä voi huonossa ympäristössä, jossa on monia ongelmia, sairastua vakavasti.

Työmarkkinajärjestöt sopivat taannoin eläkeiän nostosta. Paras tapa nostaa ihmisten kykyä työskennellä mahdollisimman pitkään on vaikuttaa työilmapiiriin. Monissa paikoissa käy psykologeja auttamassa työilmapiiriongelmissa. Esimiehiä koulutetaan johtajuusasioissa. Mutta varsinkin lähiesimiehet, eli he jotka ovat ”johtoportaan” ja työntekijöiden ristitulessa, voivat itsekin väsyä. Väsymys vaikuttaa heidän esimies- ja johtajuustaitoihinsa. Kaikkihan me olemme ihmisiä.

Tämänhetkinen taloudellinen tilanne laittaa jokaisen työpaikan riskialttiiksi. Tai jos ei tarvitse pelätä työpaikkansa takia, voi sen sijaan joutua lomautetuksi. Joillakin aloilla, kuten hoitoalalla, työ ei vähene lomautuksista huolimatta. Työmäärä pikemminkin kasvaa, kun auttavat käsiparit vähenevät ja ihmiset on kuitenkin hoidettava. Tämä asettaa työntekijöiden jaksamisen alttiiksi.

Ruohonjuuritasolla työntekijöitä ei kuunnella tarpeeksi. Näin ei varmasti ole kaikkialla, on olemassa esimerkillisiä työpaikkojakin. Liikaa on kuitenkin niitä työpisteitä, joissa päätökset tehdään ylhäältä alaspäin sanelu –politiikkaa noudattaen.

Oma lukunsa ovat yrittäjät. Siitä aiheesta pitäisi tehdä kokonaan oma kirjoitus. Lyhyesti sanottuna: ”Yrittäjä ei voi sairastua tai pitää sairauslomaa”, sanoi kerran eräs yrittäjä minulle. Se kertonee kaiken oleellisen yrittäjän arjesta.
Ehkä työuupumukseen sairastuvat ovat oikeasti niitä terveitä tässä sairaassa yhteiskunnassa? Nyky-yhteiskunnassa vaatimukset tuntuvat välillä epäinhimillisiltä. Tehokkuutta ylistävässä työelämässä kannattaisi kuitenkin muistaa, että hyvinvoiva työntekijä on aina tehokkaampi ja tuotteliaampi kuin huonosti voiva työntekijä.

Sanna Antikainen, lähihoitaja
Kansanedustajaehdokas (ps)

Seurakuntavaalit ovat ovella. Vaalissa valitaan kuhunkin seurakuntaan surakuntaneuvosto ja kirkkovaltuusto. Äänioikeus, on näissä, hyvin poikkeuksellisesti, jo 16-vuotiailla seurakunnan jäsenillä. Mistä on kysymys?

Aivan alkuun, on tärkeä todeta, että seurakunnan luottamustoimissa ja luottamuselimissä; ei tehdä politiikkaa, vaan hoidetaan seurakunnan asioita. Ja kukin kantaa kortensa kekoon, oman vakaumuksensa pohjalta.

Seurakunnan ylintä päätösvaltaa, käyttää vaaleilla valittu kirkkovaltuusto, aivan samaan tapaan kuin kunnissa, kunnanvaltuusto. Isoimmat päätökset viedään sinne. Kirkkovaltuusto on monessa tapauksessa useista seurakunnista koostuva ja yhteinen, kuten esimerkiksi, Joensuun seurakuntayhtymässä. Yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.

Käytännön, eli operatiiviisia asioita hoitaa puolestaan seurakuntaneuvosto. Samalla tapaa kuin kaupungeissa, kaupunginhallitus. Seurakuntaneuvostoa johtaa kirkkoherra. Joka samalla toimii esittelijänä. Tämä luottamuselin kokoontuu normaalisti kerran kuukaudessa, ja sen rooli päätöksenteossa merkittävä, sillä kirkkoherra, vaikkakin johtaa itse toimintaa ja  toimii siis seurakunnan työntekijöiden esimiehenä, tuo kaikki isommat asiat sitten seurakuntaneuvoston päätettäväksi. Voidaankin todeta, että päinvastaisista käsityksistä huolimatta, kirkko on hyvin demokraattinen.

Itse olen saanut osallistua neljän vuoden ajan, Joensuun seurakunnan luottamushenkilönä, sekä seurakuntaneuvoston että kirkkovaltuuston toimintaan. Jokaisen panos, on yhtä tärkeä. Avoin seurakunta on sellainen, että kaikki ovat tervetulleita, ja ne jotka ei ole ehdolla, äänestävät oman edustajansa sinne asioita hoitamaan.

Ennakkoäänestys 27.10-31.10 ja varsinainen vaalipäivä 9.11.2014. Käytä Äänioikeuttasi!

Jussi Wihonen

kaupunginhallituksen II vpj, valtuutettu PS

Joensuu

23.10.2014

Demari- taustainen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen rinnasti taannoin työttömät rikkaruohoihin.

On hiukan outoa, että näinä aikoina, jolloin Suomessa käynnissä ennennäkemätön teollisuuden alasajo, ja jossa duunari joutuu pelkäämään työpaikkansa puolesta, viitsitäänkin ylenkatsoa ihmistä tuolla tavoin. Ylijohtaja Vartiaisen ei ole tarvinnut nähtävästi koskaan pelätä työpaikkansa puolesta. Kyllähän töitä löytyy, kun on ”sopiva” puoluekirja takataskussa. Kaverille kans, Suomen malliin, sanoivat demarit, kun Juhanalle työpaikan ylijohtajana antoivat.

Vartiaisen kommentissa näkyy mielestäni Suomea vaivaava vakava sairaus: virkamiehet ja korkeatasoiset poliitikot ovat täysin vieraantuneita tavallisen suomalaisen arjesta. Vain se voi selittää tällaisen typerän rinnastuksen, jonka Vartiainen sammakkona suustaan päästi.

Suurin osa työttömistä haluaa ja etsii töitä. Osa jopa masentuu tuntien häpeää, jos ponnisteluista huolimatta töitä ei löydykään. Minä olin pitkäaikaistyöttömän lapsi, ja työttömyys oli äidilleni, entiselle yrittäjälle, suuri häpeä.

Nykytilanteessa uutisissa komeilevat YT-pommit. Venäjä vastaiset pakotteet ovat kiristäneet tilannetta vielä enemmän. Kaiken tämän keskellä Vartiainen päättää rinnastaa työttömät rikkaruohoihin. Herätkää nyt siellä norsunluutornissanne, täällä on jo hätä!

Sanna Antikainen

Katselin laskelmia nuorten mahdollisista eläkei’istä. Olen syntynyt vuonna 1988 ja minun alin vanhuuseläkeikä on 67v ja 7kk. 2030 jälkeen elinajanodote alkaa vaikuttamaan eläkkeisiin.

Jos vielä yli kuusikymppisenä työskentelen lähihoitaja, mikä on siis ammattini, pitänee minun ennakoida tulevaa ja siirtyä töihin vanhainkotiin. Sieltä on helppo siirtyä työpäivän päätteeksi potilaan asemaan. Jos joudun käyttämään lääkkeitä, niin nuoremmat työkaverit voivat huolehtia työnohessa myös minun lääkityksestäni, jos en itse siihen enää kykene. Toisaalta, kai vuonna 2048, meillä on jo käytössä kyborgiosat ja eksoskeletonit. Niillä varmasti jaksaa hyvin (orja)työtä pitkään.

Edellinen oli huulenheittoa, vaikka vakavilla asioilla ei saisi leikitellä. Tuntuu vaan aika surkealle. Päästäänköhän me nuoret koskaan eläkkeelle? Miten käy raskaan fyysisen työntekijöille? Tulevaisuudessa me joudumme kai eläköitymään työttömyyden tai sairaseläkkeen kautta.

Nuorten työkyvyttömyys on tämän hetken suuri ongelma. Alle 30-kymppisiä jää eläkkeelle jopa 7-8 päivässä ja määrät ovat nousseet koko 2000-luvun. Nuorisotakuun piti auttaa, mutta se on saanut paljon märkiä pyyhkeitä. Mielenterveysongelmat ovat suuri ongelma, Kelalla työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista kolme neljäsosaa kärsii mielenterveysongelmista. Eikö kannattaisi panostaa mielenterveys- ja päihdepalveluihin? Niihin ongelmiin eivät ”kivat takuut” auta. Etsivä nuorisotyö on saanut paljon kiitosta. Mitä pienellä extrapanostuksella sinne saataisiinkaan aikaan?

Eläkeiän nostoa on perusteltu sillä, etteivät valtion tulot riitä hoivaan ja eläkkeisiin. Tätä kutsutaan nimellä kestävyysvaje. Kumma vain, että rahaa riittää muualle. Eikö ole jo pelastettu pankkeja ja muita tarpeeksi, voitaisiinko mekin saada joskus jotakin? Valtio ja kunnat velkaantuvat hurjaa vauhtia, ei ihme että meidät nuoret halutaan orjuuttaa työhön mahdollisimman pitkäksi aikaa. Jonkunhan on maksettava laskut. Ja lasku lankeaa tulevaisuudessa meille nyt vielä nuorille.

Sanna Antikainen

Työttömyys, tuo yhteiskunnan syöpä, ja murheen aihe, ollaan nyt ulkoistamassa kokonaan kuntien vastuulle ja maksettavaksi. Maan hallitus, kun on ohjelmassaan päätynyt vähentämään kuntien velvoitteita, purkamalla niitä. Se toteutuu näppärästi niin, että että työttömyyden kustannukset laitetaan kuntien maksettavaksi. Aluksi tosin vain puolet 300 päivää työttömänä olleiden ja 70% 1000 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta siirtyy kuntien maksettavaksi jo 2015 alusta.

Summat ovat valtavia. Joensuun kokoisessa kaupungissa kyse on reilun 10.000.000euron laskusta, Turussa 25 miljoonasta. Niinpä kaupungit kiirellä miettivät keinoja, välttyä vääjämättömältä lisälaskulta. Turussa tämäkin on ulkoistettu. Kaupunki maksaa rahaa henkilöstöyrityksille, sikäli kun nämä onnistuvat, työllistämään työttömän kuudeksi kuukaudeksi. Kaupunki säästää.

Joensuussa on päädytty perustamaan Työllisyysyksikkö. Siis kun hätä on suurin, konstit on monet. Tarkemmin ottaen, tähän haetaan johtajaa. Siis päällikköä, vetäjää. Koska ennestään kaupunki työllistää jo 15-20 ihmistä painiskelemassa tämän vaikean asian parissa, niin tarvitaan rekrytoida vain sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, ja pari jotka käyvät läpi näitä työmarkkinatuen saajia. Mitähän tästä pitäisi ajatella?

Kun kaupungilla, on näin massiivinen, työllistämisyksikkö, varmaan ihan perustellusti, mihin tarvitaan tätä niin sanottua ”Työvoimahallintoa?”. Tarvitaanko sitä, hallinoimaan näitä työttömiä? Laskin että pelkästään johtajastatuksella on neljä. Yksi isompi ja kolme pienempää johtajaa. Ja yllätys yllätys, henkilökuntaa, karkeasti saman verran kuin kaupungilla, parikymmentä! Olisiko yhteiskunnan varojen säästöä, joko lakkauttaa tämä toinen? Tai jos se ei käy, yhdistää voimat, niin saataisiin tuplahenkilöstö. Kuten huonekalukauppias-ystäväni ehdotti, voitaisiin siirtää palvelut kahteen vuoroon. Vaikka niin, että kaupungin työvoimapalvelu olisi auki 07-15 ja valtion 15-23, esimerkiksi vuoroviikoin, palvelu paranisi? Pikakurkkauksella ne itse palvelut, näkyykin olevan netissä. Ei siellä toimistossa, jossa on vain tämä henkilökunta.

Eniten näissä uusissa kuvioissa ihmetyttää se, että kukaan ei puhu siitä, että, jos ei ole kysyntää?

Ei ole työlle kysyntää? Tai ehkä on, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan sitä, mitä se lain mukaan maksaa. Niin, siksikö näitä ”uudistuksia” tehdään, että joku niitä töitä keksii? Siis töitä, joita muuten ei tehtäisi lainkaan? Tarpeettomia töitä. Turhia. Siitä ne työttömät työnhakijat riemastuu, kun heille tarjotaan duunia, jota ei tartteisi tehdä ollenkaan? Onkohan sitä kysytty heiltä?

Jussi Wihonen

kaupunginhallituksen II vpj, valtuutettu PS

Joensuu
12.10.2014

Huoli perheiden tilanteesta

Kuka muistaa tämän takavuosien kampanjan? Tuskin kukaan. Toki kuluttajalla on suvereeni oikeus valita, minkä parhaaksi katsoo, mutta nyt jos koskaan olisi oikea aika, mikäli mahdollista valita aidosti kotimainen tuote.

Suomalainen teollisuus on siirtänyt tuotantonsa, sinne missä se kannattaa, kaukomaille, halvan työvoiman, toisaalta edullisempien raaka-aineiden vuoksi. Ja jatkoa seuraa. Se mikä tässä on syy ja mikä seuraus, on sivuseikka. Miksi näin on päässyt käymään? Globalisaatio, tuo tämän päivän mantra on vienyt meiltä työn. Kylmä tosiasia on, että ennen ”Hyvinvointivaltioksi kutsuttu suomi-neito”, ottaa nyt lukua, kirjaimellisesti.

Valtion toimet ovat, ovat laastarilla paikkaamista, ei todellista sairaudenhoitoa. Pieniä paloja sammutellaan siellä täällä, mutta itse asiaa ei ole lainkaan tunnistettu.

Kyse on kilpailukyvyttömyydestä. Totaalisesta sellaisesta. Suomessa ei kannatta tehdä kuin korkean jalostusasteen tuotteita, joista joku on valmis maksamaan maailmanmarkkinoilla, pyydetyn hinnan. Ja tämä taas on johtanut siihen, että meillä on krooninen työttömyys, kaksinkertainen Euromaihin verrattuna. Olemme pattitilanteessa, sen sijaan että pohdimme, mistä saisimme työttömille töitä, meidän pitäisi keskittyä siihen, että saisimme yrityksiä, joilla on edellytykset työllistää meitä!

Ilman, että valtio ryhtyy ponnekkaasti luomaan edellytyksiä, avoimen sektorin kilpailukyvyn  parantamiseksi, samalla kun tehostaa omaa toimintaansa, olemme hukassa. Perussuomalaisten yksi pääteema on suomalainen työ ja yrittäminen. Siinä on niitä vastauksia, joita meiltä peräänkuulutetaan. Alkuun päästään, kun jokainen tekee oman osuutensa, ihan vaikka heti huomenna, valitsemalla kotimaisen tuotteen ostokoriinsa.

Jussi Wihonen

kaupunginhallituksen IIvpj, valtuutettu PS

Joensuu

01.10.2014

Erityisryhmien asumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 ?

Asumisen erityisryhmiä ovat mm. hoitoa ja hoivaa tarvitsevat vanhukset, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset, päihdeongelmaiset. Asunnottomat ja eritysitukea tarvitsevat nuoret. Toimeenpano-ohjelma perustuu tarveselvityksiin. Aihe on ajankohtainen: Tässä linkki.

Tekee mieli kysyä, olemmeko edistymässä asioiden suhteen, vai peräti ottamassa takapakkia? Jokainen meistä muistaa, että ennen oli vanhainkodit. Iäkkäille ihmisille. Niille jotka eivät enää tulleet omin avuin toimeen, yhteiskunta tarjosi vanhuuden turvaa. Oli ikäänkuin turvattu vanhuus, niinkuin terve järki sanoo, yhteiskuntaa ikänsä palveleen, hoidosta otti vastuun kunta.

Mutta niin vain on käymässä, nyt vuosikymmeniä myöhemmin, että ihan varmaa, se ei ole kenenkään kohdalla. Koska nyt, kun elinikä kasvaa, samalla kasvaa, valtavalla vauhdilla tarve,  ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, tämä tulee meille, täydellisenä yllätyksenä. Tai on se tarve ollut tiedossa pitkään, mutta kun sille asialle ei ole tehty mitään. Tai on tehty, perustettu työryhmiä, mutta ne asunnot puuttuvat. Siis ne, joihin nämä iäkkäät ihmiset asutetaan, sitten kun ei enää omassa kodissa toimeentule. Nyt on sitten käymässä niin, että kun rakentaminen vie rahat, niitä hoitavia käsiä ei sitten enää olekkaan, tarvetta vastaavaa määrää.

Perussuomalaisten näkemys on, että kaikkea tehostettua palveluasumista ei pidä ostaa ulkoa, eikä varsinkaan palvelusetelijärjestelmällä, sillä nämä luovat toki tarjontaa, mutta myös epätervettä liiketoimintaa, vanhuksilla rahastamista, mikä ei ole hyväksyttävää. Vanhuksista huolehtiminen on yhteiskunnan perustehtävä, meidän tehtävä, eikä sitä vastuuta voi pörssiyhtiöille siirtää.

Jussi Wihonen

kaupunginhallituksen IIvpj, valtuutettu PS

Joensuu

22.09.2014

Miten käy Pohjois-Karjalan kylien SOTE-uudistuksessa?

Joensuun kaupunginhallitus päättää 15.9 Kuntasitoumuksen antamisesta Pohjois-Karjalan maakunnallisen sote-palvelutuotantomallin selvityshankkeeseen. Hankkeen budjetti on 1.200.000€.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Isoin asia lienee, että uuden lain myötä, järjestämisvastuu, otetaan itsenäisiltä kunnilta pois. Siis kun kuntien menoista 60-70% aiheutuu juuri sotemenoista, aiheellinen kysymys lienee, mihin kuntia enää tarvitaan? Eli hyvän asian varjolla, tehdään kunnista merkityksettömiä. Kunta verottaa, palvelun tuottaja, tässä mallissa kuntayhtymä tuottaa palvelut ja tilaaja eli Erva-alue (miljoonapiiri) maksaa tuottajalle kapitaatiomallin mukaan.

Pyrkimys lienee, saada jonkinlainen perälauta, alati kasvaville terveydenhoitomenoille. Mutta enempi on kysymyksiä, kuin vastauksia, toki eihän itse lakiakaan ole vielä edes olemassa, se on valmistelussa.

Kun on itse leipänsä tienannut kohta kolmekymmentä vuotta: Asiakkaiden tarpeesta, joutuu kysymään: Miten tämä ottaa huomioon asukkaiden tarpeet? Tuskin mitenkään! Helppo on juhlapuheissa luvata, samanarvoista kohtelua kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Mutta Pohjois-Karjala on harvaan asuttua ja etäisyydet pitkiä. Meillä kun on yksi, todella hyvä ja laadukas Tikkamäen sairaala, keskittämiskehitys jatkunee. Sinne. On aivan selvää, että että pienien pitäjien vähälukuisen väestön, huonokuntoisian terveyskeskuksia, ei tulla jatkossa enää korjamaan saati ylläpitämään, vaan: ne ajetaan alas. Tämäkö on kehitystä? Ennen oli kunnan oma, terveysasema, ehkä jopa sairaala, kohta on useiden kuntien yhteinen, vaikkapa niin, että  etelässä ja pohjoisessa yksi, idässä ja lännessä tuskin?

Useimmat kunnat, joutuvat tässä nurkaan ajettuina, pakkoraossa, päättämään, osallistumisesta yhteiseen sote-hankkeeseen. Samalla se tarkoittaa, myös palvelujen tuottamisen osalta, päätösvallan karkaamista, omasta kunnasta, kuntayhtymään. Kuntayhtymähän on itsehallintoalueensa, jossa vallitsee näennäisdemokratia, kuten vaikka hallintoneuvostoissa. On ylin päättävä elin, joka ei oikeasti päätä mistään, vaan kokoontuu muutamia kertoja vuodessa, lounaan merkeissä. Päätökset tekee toimiva johto, joita on varmuudella riittävästi, siis niitä johtajia. Hallinto kasvaa, ja kulut.

On helppo olettaa, että alkuun, uusi kokonaisuus, muodostetaan niin: että mikään ei muuta. Kaikki nykyiset palvelut ja palvelupisteet jatkaa entisellään. Silloin on helppo saada hyväksyntä, uudelle sote-tuotantokuntayhtymälle. Mutta mikä uudistus se sellainen on, jos mikään ei muutu? Torso. Olen kyllä ehdottomasti uudistuksen kannattaja, mutta sen mielellään näkisin, kuinka nämä palvelut paranevet tarvitsijan kannalta? Siis Asiakkaan saamat palvelut? Tästä kun jää väkisin se maku, että sote-malli (organisatio) on kaiken keskiössä ja asiakas jää ulkopuolelle.
Jussi Wihonen
Joensuu
15.09.2014

Varhaiskasvatuslain valmistelu
Kuluva vuosi on monelta osin merkittävä. On kulunut 125 vuotta siitä, kun Suomessa käynnistettiin kansanlantentarhana tunnettu toiminta. Vuosien saatossa on tästä lasentarhatoiminnasta kehittynyt nykyisin tuntemamme päivähoitojärjestelmä, jonka turvin varhaiskasvatusta toteutetaan. Merkittävää on myös se, että päivähoito ei kuulu enää sosiaalihuoltoon vaan kasvatukseen ja opetukseen.
Opetus- ja kulttuuriminiseriö käynnisti uuden varhaiskasvatuslain valmistelun. Lakia valmistellaan kahdessa ryhmässä, joiden tehtävänä on arvioida esityksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset. Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.
Varahaiskasvatuslain uudistusta on odotettu pitkään ja hartaasti. Alan ammattiliasen tiedän mistä puhun; mielestäni lakiuudistusta tehtäessä on kiinnitettävä myös enemmän huomiota laadukkaaseen pedagogiikkaan. Laatu on muutakin kuin hoitopaikkojen määrä ja onko päiväkodissa riittävästi henkilökuntaa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytys on vahvistettava lailla. Laadukas varahaiskasvatus ei myöskään ole sosiaalihuoltoa. Päivähoidon rinnalla tarvitaan moniammatillisia tukitoimia, kosak suomalainen kasvatusperinne on muuttunut.

Lastentarhanopettajaliiton valtuuston hyväksymissä varhaiskasvatuksen linjauksissa todetaan, että niin alle kuin yli kolmevuotiailla on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Liitto esittääkin alle kolmevuotiaiden ryhmäkooksi 9 lasta. Henilöstörakenteen osalta ryhmissä tulisi olla kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Tämä koskee myös pienten lasten rymiä.
Keskustelussa subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon korostuvat useimmiten vanhempien ja työelämän tarpeet. Niin sanottujen “päivähoidon väärinkäyttäjien” lukumäärä on tilastojen ja tutkimusten mukaan pieni. Jos subjektiivisesta päivähoidosta luovutaan, kuka sitten päättää, ketkä saavat osallistu varhaiskasvatukseen? Suurin osa vanhemmista hoitaa kasvatustyönsä moitteettomasti.

LASTEN SUUSTA VOI TODETA LAKIUUDISTUKSESTA:  ÄLÄ TULE PAHA KAKKU, TULE HYVÄ KAKKU!

Marja-Leena Gröhn

lastentarhanopettaja.,vs.päiväkodin johtaja
Liperin  kunnanhallituksen pj.

Näpit irti vankiloista

Rikosseuraamuslaitos (Rise) valmistelee vuoden 2014 marraskuun loppuun mennessä valtiovallan vaatimien säästöjen toteuttamista käytännössä. Jälleen kerran maakunnan molemmat vankilat lienevät lakkautuslistalla. Risen mukaan vankeinhoitoalalta on hävinnyt työpaikkoja jo lähes kolmannes vuodesta 2011. Mielestäni säästöt vankeinhoitoalalta ja siten turvallisuuden tuottamisesta ovat väärä kohde.

Osa ihmisistä on pidettävä lukittujen ovien takana, suljettuna muusta yhteiskunnasta. Näin on yhteiskunnassa ollut aina ja tulee aina olemaan. Ymmärrän hyvin, että säästää pitää, mutta miksi niin usein turvallisuuden kustannuksella. Turvallisuus sekä turvallisuudentunne ovat meidän jokaisen perustarpeita. Pitää muistaa myös, että vankila antaa suojaa myös asukeilleen muilta rikoksentekijöiltä.

Oikeuslaitos tuomitsee edelleen lainsäädännön mukaan, ei säästämisen ehdoilla. Rangaistuksen suorittamisen muotoonkaan ei säästäminen vaikuta – näin meille kerrotaan. Kuitenkin kun tuomioita tarkastelee, voi todeta, että hyvin usein tuomiot ovat rangaistusliukuman lievimmästä kolmanneksesta. Harvoin tuomioissa käytetään liukuman ankarinta osaa. Maalaisjärjellä ajateltuna, mitä enemmän tuomitaan yhdyskuntapalvelua, kotona suoritettavia pantarangaistuksia sekä ehdonalaisia vankeusrangaistuksia, sitä enemmän saadaan säästöjä. Hyvin harva ymmärtää edellä mainittuja edes rangaistuksiksi.

Ulkomaalaisten vankien määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut jo 15 prosenttiin. Venäläisiä tai virolaisia näistä vangeista on 42 prosenttia. Selvä säästökohde on siten helposti nähtävissä. Näistä vangeista suurin osa voitaisiin lähettää nykylainsäädännön turvin omaan kotimaahan suorittamaan rangaistustaan. Tällöin he eivät rasittaisi suomalaista vankeinhoitoa ja paikkoja vapautuisi oman maan vangeille.

On toki ymmärrettävää, etteivät esimerkiksi virolaiset vangit vapaaehtoisesti suostu menemään kotimaansa vankiloihin, koska Suomessa on mahdollisuus päästä ensikertalaisina Viroa nopeammin ehdonalaiseen. Kun maassamme säästetään kaikissa mahdollisissa menoissa, luulisi vankien sijaintiinkin kiinnitettävän nykyistä enemmän huomiota. Minusta tuntuu erittäin typerältä maksaa ulkomaisista vangeista, joista osa johtaa edelleen rikollista toimintaa vankiloista käsin.

Kari Kulmala, ylikonstaapeli

Joensuussa ryhdytty toimenpiteisiin homeongelmien ehkäisemisessä!

Vanha vitsi: Paljon puhetta vähän villoja, ei enää päde Joensuussa. Toki edelleen on odotettavissa miljoonalaskua, jo tehdyistä virheistä rakentamisessa. Mutta niistä pyritään ottamaan opiksi. Mitä on siis tehty?

Kaupungin tilakeskuksen toimesta, kaikki terveysasemat kuntokartoitetaan tämän vuoden aikana. Ja mikä tärkeintä, tässä selvityksessä kartoitetaan nykyiset ja tulevat peruskorjaustarpeet. Näin saadaan  ikään kuin etukäteen tarvittavat tiedot tulevien investointien suuruudesta, ja niiden aikataulutus voidaan laatia pitkän aikavälin investointiohjelmiin.Nykyiset ongelmathan ovat aiheutuneet juuri siitä, että useamman kerran vuoteen, tulee ikään kuin yllätyksenä koulujen, päiväkotien ja terveysasemien ”sisäilmaongelmia”.

Iso ongelma on, että 1970-1980-luvuilla tehdyt rakennusvirheet, eivät aina ole taloudellisesti järkeviä toimia edes peruskorjauksina,  siksi aina joudutaan tarkastelemaan vaihtoehtona purkamista, koska piileviä vikoja ei saada varmuudella kuntoon. Erityisen kiusallista se on silloin, kun rakennus on vain 30-40-vuotta vanha, ja toisaalta siksi, kun tasearvoa on paljon jäljellä, koska se kirjautuu aina purkaessa tappioksi. Muutenhan se olisi käytössä laajemminkin tämä purkaminen, mutta kun kaupungin tai laajemmin kuntien talous ei yksinkertaisesti sitä kestä.

Mitä virheistä on sitten opittu?

Ehkä ei paljoakaan, mutta nyt kaupungin tilakeskuksessa ollaan vahvistamassa rakennuttajaosaamista ja rakennusvalvontaa. Kaupungin omissa hankkeissa, tärkein on juuri rakennuttajaosaaminen. Saadaan sitä mitä tilataan. Kun käytännössä kaikki rakennushankkeet kilpailutetaan kaikilta osin. Siis kaupunki tilaa ja maksaa. Mutta mitään muuta ei tehdä. Nyt tähän ketjuun halutaan kiinni. Ennen kaikkea pyritään siihen, että meillä olisi oma, tarkkailu ja valvonta. Isännän ote, joka pitää veronmaksajien rahoista kiinni. Sitä ei kukaan kyseenalaista, etteikö rakentajat olisi ammattilaisia, kaikilta osin, mutta ehkäpä, työn laatu entisestään parenee, jo pelkästä ajatuksesta, että milloin vain rakennustyömaalla, voi vierailla tilaajan (maksajan) edustaja. Korostettakoon, että rakennusvalvonta tekee oman työnsä moitteettomasti, siitä ei ole kyse. Vaan siitä, että työmaita ja hankkeita valvottaisiin tilaajan toimesta, aktiivisesti, samoin kuin raportoitaisiin. Tämä on ollut toiveena ja vireillä pitkään ja ensi vuoden talousarviossa se pyritään toteuttamaan konkreettisesti.

Jussi Wihonen

Lisätietoja: 0400-179400 ja jussi.wihonen@nulljns.fi

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin syyskokous valitsi puheenjohtajaksi vuodelle 2015 Osmo Kokon Joensuusta sekä eduskuntavaaliehdokkaiksi Jussi Wihosen Joensuusta ja Esko Saastamoisen Lieksasta.

Aiemmin valitut ehdokkaat ovat: Kari Kulmala, Marja-Leena Gröhn ja Sanna Antikainen sekä kansanedustaja Osmo Kokko.

Yleinen kokous antoi valtuutuksen piirin hallitukselle mahdollisen seitsemännen eduskuntavaaliehdokkaan valintaan, mikäli lokakuun väestölaskennassa lisäpaikka Pohjois-Karjalaan saadaan.

Piirihallituksen jäsenmäärää kasvatettiin neljällä jäsenellä.

Lisätietoja:
Osmo Kokko
0400 375472

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset ovat valinneet kokouksessaan eduskuntavaaliehdokkaiksi seuraavat henkilöt:

Osmo Kokko, Joensuu
Kari Kulmala, Rääkkylä
Sanna Antikainen, Outokumpu
Marja-Leena Gröhn, Liperi

Pohjois-Karjalan Persussuomalaisten piirihallitus on valinnut Pohjois-Karjalan alueen eduskuntavaalipäälliköksi Jari Turpeisen Outokummusta.

Lisätietoja:
0500 – 242 072
jukka.mikkonen.jm@nullgmail.com

Toivotan kaikille hyvää ja menestyksekästä vuotta 2014.
Tämän vuoden tärkeimpiä asioita on EU vaalit, näillä näkymin meidän piiristä ei ole ehdokasta, mutta jos sellainen vielä viimemetreillä löytyy niin sekin on mahdollista vielä ennen kuin ehdokkaat lyödään lukkoon.
Vaikka meillä ei olisi omaa ehdokasta niin meidän pitää muistaa että nämä vaalit eivät ole paikallisvaalit vaan valtakunnalliset ja kaikki ehdokkaat ovat näin ollen meidän ehdokkaita tulevissa vaaleissa!
Jokainen ehdokas on tervetullut piirimme alueelle tekemään vaali kiertueita ja vaali työtä. Piirinä annamme jokaiselle ehdokkaalle tukea tasapuolisesti.

Muistutan ihmisiä että Venäjän vallan alla Suomella oli enemmän päätäntävaltaa omiin asioihin kuin nyt EU.ssa on.
Siksi tulevissa EU. vaaleissa on syytä miettiä että kun äänestää niin mistä silloin oikeasti äänestetään.
Tulevissa vaaleissa jos missä on kyse Suomen itsenäisyydestä. Eli annatko äänesi itsenäisyyden puolesta vai sitä vastaan. Nukkuvat äänestäjät antavat hiljaisen hyväksynnän Suomen päätäntävallan luovuttamisesta muille maille jos liittovaltiomieliset voittavat vaalit.

Toinen tärkeä asia on piirimme alueella koulutus tilaisuudet ja tiedon jakaminen jokaiseen yhdistykseen.
Netti sivut ovat uudistuneet ja kehitämme sivuja jatkossa niin että niistä olisi hyötyä mahdollisimman monelle käyttäjälle esim: tiedotus kanavana. Näiden sivujen yllä pito ja kehittäminen on Sihteerimme Jari Turpeisen työn alla, Kiitos Jarille jo tapahtuneesta kehityksestä.

Sami Palviainen
P-Karjalan piirin pj.

Sivujamme päivitetään, tällä hetkellä valmiina ovat:
– Hallitus
– Luottamushenkilöt
– Kannanotot

Kuvat ja Paikallisyhdistykset sivuja tullaan tullaan päivittelemään tässä mahdollisimman nopeata tahtia.
Jos tarvitsette lisätietoja niin ottakaa ihmeessä yhteyttä.

Terveisin

Piirisihteeri
Jari Turpeinen

Ai niin ja löytäähän meidät Facebookistakin tälläisen osoitteen alta  https://www.facebook.com/pages/Perussuomalaisten-Pohjois-Karjalan-piiri/119152708173885 .
Käykää ihmeessä tykkäämässä.